Avainsana-arkisto: vuoropuhelu

Kumpi ensin – asiakkaan arvo vai omistaja-arvo

Viimeisten vuosikymmenten aikana omistaja-arvo on noussut merkittäväksi ohjaavaksi tekijäksi yritystoiminnassa. Kun seuraa talousmediaa, tuntuu siltä että  omistajien saama arvo ohjaa yritystoiminnan kehittämistä. Totta, omistajien arvon maksimointi on luonnollisesti yksi yritystoiminnan kulmakiviä mutta keskustelussa usein unohtuu mistä mahdollinen omistajien saama arvo rakentuu. Voi olla että se rakentuu rakenteellisilla uudistuksilla kuten juuri tällä hetkellä YIT ja Metso osoittavat. Mutta normaalia liiketoimintaa harjoittavaan yritykseen ei synny omistaja-arvoa ilman asiakkaita

true value

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ei ole varaa unohtaa asiakasta hetkeksikään. Palaute on välitön ja tulos näkyy heti seuraavan kuukauden tai viimeistään tilikauden tuloksessa. Arki on opettanut että ilman asiakasta ei ole tulevaisuutta.

Keskustelu omistaja-arvosta on liittynyt ennen kaikkea pörssiyhtiöhin. Kauppalehti otsikoi tänään etusivulla että ”Loppuvuosi tuo runsaat lisäosingot.” Voi olla että näin käy mutta toivottavasti näemme myös omistajien pitkämielisyyttä ja halua panostaa asiakkaisiin eikä keskittyä vain lyhytnäköiseen optimointiin. Tähän liittyy juuri pörssin yksi suurimpia haasteita – kestävää vuoropuhelua ja asiakkaan saamaa arvoa ei rakenneta kvartaalissa vaan se vaatii kärsivällisyyttä ja usein myös perinteisen yrityskulttuurin haastamista. Tämä työ johtaa lopulta myös omistaja-arvon kasvattamiseen.

Markkinoinnin uudistaminen vaatii selkeät tavoitteet ja rohkeutta

Aalto EE:n Change Marketing! -foorumi palasi kesälomalta ja käsitteli 4.9. markkinoinnin organisointia niin toimintona kuin suhteessa koko yritykseen. Paikalla oli Suomen parhaat markkinoinnin tekijät ja päätimme pistää heidät tekemään entistä enemmän töitä keskenään.

Omassa alustuksessani toin esille markkinoinnin muutosvoimia jotka pakottavat markkinointijohtoa uudistamaan niin mittareita kuin tiimin rakennetta. Yksi yksittäinen osa-alue on esimerkiksi Googlen työkalujen vaikutus niin mittaamiseen kuin mediapanoksiin. Käytyjen keskustelujen perusteella Suomen 1,4 miljardin mediakakusta Googlen osuus on 6-10%. Lisäksi, Gartner ennustaa että viiden vuoden päästä markkinointijohto käyttää enemmän IT-rahaa kuin perinteinen CIO-johto.

Seuraavaksi Lemminkäinen-konsernin viestintä- ja markkinointijohtaja Kati Suurmunne kertoi laajasta markkinoinnin muutosohjelmasta jota hän on johtanut osana koko yrityksen strategista uudistusta. Kati Suurmunne totesi että uusia asioita voi tuoda organisaatioon vasta kun se on valmis niitä vastaanottamaan. Eli markkinoinnin uudistamista kannattaa tehdä harkituin askelin.

Lemminkäisen markkinoinnin uudistukseen liittyi myös ryhmätyö jossa osallistujat haastettiin miettimään markkinoinnin integrointia osaksi liiketoimintojen prosesseja. Vaikutti siltä että paikalla olleet Lemminkäisen edustajat saivat arvokkaita kommentteja ja näkökulmia mukaansa.

Lopuksi juuri Yhdysvalloista Aalto-Yliopiston ja Aalto EE:n riveihin palannut Mikko Laukkanen käsitteli markkinoinnin ja myynnin roolitusta. Kiinnostavien mallien jälkeen hän teetti osallistujilla pikatestin markkinoinnin ja myynnin integroinnin tasosta. Tulosten perusteella useimissa yrityksissä työtä vielä riittää ja siksi oli hyvä että jokainen osallistuja sai ”kotiläksyksi” saman testin, jotta he voisivat teettää sen omassa organisaatiossaan myös myynnin johdolla.

Kuten foorumin rakenteeseen kuuluu, lopuksi Nando Malmelin kävi läpi muutospaperin, johon oli kiteytetty päivän keskeiset ideat käyttöönotettavaksi heti seuraavana työpäivänä.

Markkinoinnin organisointi niin toimintona kuin suhteessa muuhun organisaatioon vaatii tavoitteellisuutta, asennetta ja rohkeutta. Siihen ei myöskään löydy patenttiratkaisuja. Markkinointijohdon täytyy tunnistaa toimintaympäristönsä ja olla valmis nopeisiinkin ratkaisuihin jotta markkinointi tukee menestyksekkäästi yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita.

Vuoden 2011 yhteenveto blogista

WordPress.com helpottaa elämää ja tekee valmiin yhteenvedon blogaajan puolesta. Omat kokemukset vuodesta 2011? Kirjoittaminen käy työstä ja aiheiden löytäminen ei ole aina niin helppoa. Blogien lisääntyminen johtaa kiihtyvään kisaan lukijoista ja myös kommenteista. Mutta pitkäjänteisyys palkitaan. Kiitos vuodesta 2011 ja uusin voimin kohti alkanutta vuotta!

Here’s an excerpt:

A New York City subway train holds 1,200 people. This blog was viewed about 5,900 times in 2011. If it were a NYC subway train, it would take about 5 trips to carry that many people.

Click here to see the complete report.

Unohdetaan sosiaalinen media

Teknologisten hypekäyrien lisäksi on olemassa myös henkilökohtaisia hypekäyriä. Meidän kaikkien henkilökohtaisista valinnoista riippuu milloin jokin teknologia tai trendi saavuttaa huippunsa. Henkilökohtaisella hypekäyrälläni erilaisten uusien TV-palvelujen omaksujana olen ”myöhäinen”. Sosiaalisen median osalta olen tullut kuitenkin jo siihen pisteeseen että en enää jaksaisi kuunnella some-juttuja itse somesta. Toivoisin että sosiaalinen media merkittävänä tekijänä saataisiin osaksi laajempaa viitekehystä.

Helpotusta tuskaani tarjosi Mitch Joel. Hänkin halusi löytää elämää ”sosiaalisen median jälkeen”. Hän löysi näkökulman palaamalla askeleen taaksepäin ja hän toteaa blogissaan että median kulutus on passiivista tai aktiivista. Piste. Ei ole erillistä sosiaalista mediaa vaan aktiivisen median käytön osuus nousee.

TV-ohjelman katsominen netistä ei tee katselusta vielä aktiivista. Uudet TV-laitteet tekevät puolestaan TV:n katsomisesta yhä aktiivisempaa katsojan niin halutessa. Facebook on lähes aina aktiivista mutta onhan sielläkin passiivisia seuraajia. Eihän sosiaalisen median synnyttämä tapa käyttää uusia vuorovaikutteisia palveluja katoa mihinkään, päinvastoin. Olemme vasta muutoksen alussa. Mutta ainakin minä löysin tästä yksinkertaistamisesta keinon päästä eroon kyllästyttävästä some-keskustelusta.