Avainsana-arkisto: Veikkaus

Valvojan ylivoimainen tehtävä

Sain viime viikolla viestin jossa kysyttiin mahdollisuudesta mainostaa blogissani. Kerroin että en ole rakentanut blogiini mainospaikkoja – hyöty suhteessa panoksiin on epäsuhteessa. Mainostajalle olisi kuitenkin sopinut myös vaihtoehto jossa olisin kirjoittanut sopivasta aiheesta ja sijoittanut sopivia linkkejä tekstiin. Ja jos olisin laittanut vielä kuvaelementin mukaan, olisin saanut vielä enemmän rahaa.

Mainostajat ovat kekseliäitä ja varsinkin mainostajat, jotka eivät saisi mainostaa. Tässä tapauksessa kyseessä oli rahapeliyhtiö jonka toimintaedellytykset ja markkinoinnin keinot Suomessa ovat yhä rajatummat. Lain mukaan niitä ei ole ja siksi heille olisi siis riittänyt jutussa olleet linkit pokeri- ja kasinopeleihin. En saanut kuitenkaan vastausta kun kysyin mistä yhtiöstä olisi kysymys.

Vuoden 2012 alussa voimaan tullut arpajaislaki rajoittaa rahapelitoiminnan Veikkaus Oy:lle, Fintoto Oy:lle ja Raha-automaattiyhdistykselle. Kukaan muu ei saa lain mukaan edes markkinoida pelejään Suomessa. Valvojan käsissä onkin nyt varsinainen ongelma.  Markkinoinnin ja median roolit ja rajat ovat muuttuneet voimakkaasti viime vuosina eikä muutokselle näy loppua. Valvojan on helppo tarttu kiellettyyn markkinointiin perinteisessä mediassa jossa toimijoina ovat suomalaiset yhtiöt. Mutta perinteisen markkinoinnin ja mainonnan rooli kaventuu yhä voimakkaammin ja kansainvälisten toimijoiden rooli uudenlaisessa markkinoinnissa on entistä suurempi. Ja kuten kokemukseni osoittaa, yrittäjät ovat kekseliäitä ja heillä on hyvät juristit.

Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen siihen että laki rajaa erityisesti alaikäisiin kohdistuvaa markkinointia.  Valitettavasti valvojan tehtävä on kuitenkin ylivoimainen. Saanko kuitenkin tykätä kansainvälisen peliyhtiön Facebook-sivusta, saisinko kirjoittaa ei-suomalaisella WordPress-alustalla ylläpidetyssä blogissani pokeripeleistä tai saisinko ladata puhelimeeni pelaamisen mahdollistavaa applikaatiota. Kauppalehden Option sai juuri Markkinaoikeudesta päätöksen jonka mukaan se saa edelleen kirjoittaa tuote- ja hintatietoja Sikariklubi-palstalla. Vaikka oikeuden päätöksen taustalla vaikuttaa tupakka- eikä arpajaislaki, lähtökohdat ovat hyvin samankaltaiset kuin rahapelimonopolien kohdalla.

Arpajaislain valvoja tulee kohtaamaan lähivuosia täysin uudenlaisia markkinoinnin ratkaisuja, jotka on suunnattu myös suomalaisille pelaajille. On riski että monopolit murenevat muuttuvan markkinoinnin valvonnan mahdottomuuteen.

Pitäisikö minun kuitenkin arvioida uudestaan tuota saamaani tarjousta? Ja jäänkö odottamaan lisäksi muiden monopolien ikeessä luovivien kansainvälisten toimijoiden yhteydenottoja.

(Huom! Vaimoni on suomalaisen rahapelimonopolin palveluksessa mutta mielipiteeni ovat kuitenkin minun – tässäkin asiassa.)

Mainokset

Suomalainen markkinointi – juuri nyt

Talentum järjesti eilen 14.6. ensimmäisen Markkinointijohtaja-tapahtuman joka houkutteli kiinnostavan ohjelmansa ansiosta määrällisesti ja laadullisesti hyvän yleisön paikalle. Ohjelma tavoitteli mielestäni hyvää läpileikkausta markkinointiin suomalaisissa yrityksissä juuri tällä hetkellä. Se kattoi onnistuneesti b2b ja b2c-yritysten markkinoinnin johtamisen nykytilanteen. Mikä parasta, paikalle ei oltu raahattu yhtään viisasta ulkomailta vaan äänessä olivat suomalaiset markkinoinnin tekijät.

On luonnollista että esityksissä käsiteltiin digitalisoitumista ja sosiaalista mediaa mutta kiinnostavinta oli miten markkinoinnin johdon huomio ja tekeminen eroaa b2b- ja b2c-yrityksissä. Olen itsekin todennut usein että perinteinen jako ei päde enää koska digitalisoituminen poistaa perinteisen medialähtöisen markkinoinnin eron. Mutta ero syntyy suomalaisten b2b- ja b2c-yritysten kehitystyön painopisteistä.

B2b-yrityksistä puheenvuoron pitivät Ruukki, Outotec ja Wärtsiä. Kaikkia näitä yhdistää palveluliiketoiminnan kasvu ja sen tuomat muutokset markkinointiin. Kaikissa puhutaan asiakkaan palvelukokemuksen kehittämisestä ja miten markkinointi tukee strategisia tavoitteita. Ja kaikkien yhteinen haaste tuntuu olevan asiantuntijoiden nostaminen mukaan vuorovaikutteiseen markkinointiin eli ”miten saisi suomalaisen insinöörin kirjoittamaan blogiin.” Ruukin Katja Kantola näytti myös konkreettisesti miten he ovat verkkomarkkinoinnissa saaneet käytännössä lisämyyntiä aikaiseksi.

Bränditaloista äänessä olivat Veikkaus, Gustav Paulig, Valio, Karl Fazer, Orion ja Sinebrychoff. Orionia lukuunottamatta puheenvuoroissa haasteeksi nousi digitalisoitumisen ja sosiaalisen median vaikutus markkinointiin ja markkinoinnin sisäiseen organisoitumiseen. Markkinointi on yhä enemmän sisäistä oman ja ansaitun median suunnittelua ja toteutusta. Tiimeissä on yhä enemmän sosiaalisen median ja hakukonemarkkinoinnin ammattilaisia. Kuten Karl Fazerin Kati Sulin totesi, sosiaalinen media on tuonut markkinointiin uuden ulottuvuuden – tämän päivän. Puheenvuorojen perusteella kaikki ovat kuitenkin päättäneet ”epäonnistua nopeasti” eli yritykset opettelevat rohkeasti ja menestyksekkäästi uusia tapoja tehdä markkinointia.

Valitettavasti keskusteluun saapui myös ikuinen ”miksi markkinointi ei ole johdon agendalla” aihe. Markkinoinnin ammattilaiset ovat asiantuntijoita ymmärtämään miten asiakkaita puhutellaan – miten viestitään asiakkaan kannalta kiinnostavasti. Mutta markkinoijat eivät näköjään muista puhua oikeista asioista asiakkaan kielellä kun kyseessä ovat sisäiset asiakkaat (toimitusjohtaja, myyntijohtaja, hallituksen jäsenet, etc.). Vetäessämme Aalto EE:n Change Marketing! -foorumia yhdessä Nando Malmelinin kanssa olemme päättäneet jo alussa ettei siellä tätä valitusvirttä lauleta.

Markkinointijohtaja-seminaari toimi hyvin koska lyhyet puheenvuorot muutamia poikkeuksia lukuunottamatta avasivat rohkeasti markkinoinnin tekemisen arkea suurissa suomalaisissa bränd- ja teollisuusyrityksissä.

Yksityiskohtaisempaa sisältöä seminaarin sisällöstä voi löytää myös Twitteristä hashtagilla #markkinointijohtaja.