Avainsana-arkisto: työaika

Arkkipiispa huolestunut sosiaalisen median vaikutuksesta työaikoihin

Viime aikoina keskustelua työajasta on käyty useista eri näkökulmista. Yksi näkökulma on ollut kauppojen aukiolo sunnuntaisin. Toinen näkökulma on ollut sosiaalinen media ja sen uusi rooli yritysten kommunikaatiossa ja liiketoiminnassa ja tästä aiheutuva paine työaikoihin. Aiemmin vastaavanlaista keskustelua työ- ja vapaa-ajan rajoista on käyty mm. kännyköiden saapuessa.

Sosiaalinen media tuo mukanaan tarpeen kuunnella kohderyhmää ja olla mukana vuoropuhelussa lähes reaaliaikaisesti. Esimakua yritysten kokemasta haasteesta on saatu kotisivujen päivitystarpeista esimerkiksi kriisi- tai sijoitusviestintätilanteissa. Mutta sosiaalisen median tuoma paine on vielä monimuotoisempaa. Itsekin olen puhunut ja kirjoittanut uudesta ”salaattikulho” organisaatiosta (alkuperäinen David Armanon blogaus löytyy täältä), jossa brändi rakentuu henkilöiden kautta, ja se asettaa paineita yksittäisille henkilöille ja heidän mukanaololle vuoropuhelussa, jatkuvasti ja kokoajan.

Toisaalta tulisi huomata että nykyinen työajan malli perustuu pitkälti teollisuuden ja liukuhihnojen tarpeisiin. Eli työtekijät piti saada tehtaaseen suorittamaan tehtävänsä sovittuna aikana sovittuun kohtaan prosessissa. Tämän oppiminen vei pari sukupolvea metsäläisille suomalaisille. Ja nyt kun puhumme uudenlaisesta työajan käsitteestä sosiaalisen median ja muuttuvan työn käsitteen myötä, meiltä menee jälleen sukupolvi oppia uusille tavoille. Työajan käsitteen muutos ei koske tietystikään kaikkia mutta uskon että yhä useampi palvelu- ja asiantuntijatehtävissä toimiva henkilö päätyy uudenlaiseen tilanteeseen.

Jos työtä ei mitata tunneissa tai läsnäolona toimistolla, niin mikä olisi oikea tapa mitata tehtyä panosta ja saavutettua menestystä? Eihän ”community manager” tehtävän onnistumista välttämättä voi linkittää suoraan myyntiin tai maineeseen. Vai voiko? Onko mittarina silloin vastattujen viestien vai tweettausten määrä. Vai henkilön maine kohderyhmän silmissä? Unohtamatta sitä että työtä ei tarvitse enää tehdä työnantajan valvovien silmien alla.

Olisiko mahdollista että uudenlaisen työn malli löytyykin ajalta ennen teollisuutta, jossa toimimme osana kyläyhteisöä? Ainoa ero tässä ajassa on se että yhteisö onkin virtuaalinen ja globaali. Ehkä silloin yhä useampi asiantuntija- ja palveluammatissa toimiva henkilö olisi myös yrittäjä. Sehän tuo myös konkreettisen mitattavuuden toimintaan.

Juuri tänään arkkipiispa Jukka Paarma pahoitteli TV:ssä uutta kauppojen sunnuntaiaukioloja. Ymmärrän hyvin kirkon näkökulman menetettyyn kirkkopyhään (tosin kirkko menetti sen jo paljon aiemmin). Olisi kiinnostavaa nähdä otsikon kaltainen juttu kun arkkipiispa osallistuu keskusteluun sosiaalisen median vaikutuksesta meidän työaikaan. Sen aiheuttama muutos ei koske vain sunnuntaitunteja vaan kaikkia muitakin päiviä vuorokauden ajasta puhumattakaan.