Avainsana-arkisto: twitter

Ihana mainonta

Ei varmaankaan tullut enää yllätyksenä kenellekään että Twitter panostaa yhä enemmän palvelun kaupallistamiseen. Myyntijohtoon palkattiin juuri lisää kokemusta ja näkemystä. Pienistä kokeiluista siirrytään kohti konseptoituja tuotteita, joita on helpompi myydä mediatoimistoille ja mainostajille.

Tämä kaupallistaminen tietysti harmittaa neitseelliseen palveluun tottuneita käyttäjiä. ”Nyt se on pilalla”, mietin itsekin koska palvelun voima on ollut juuri se että se on alunperin rakentunut yksilöiden ja heidän välisen vuorovaikutuksen varaan. Twitter ei ole enää perinteisessä mielessä media, välittäjä. Mutta kuten kaikki muutkin sosiaalisen median palvelut, myös Twitter tarvitsee rahaa jatkaakseen kehitystyötä.

Ja samanlaisen prosessin kautta painetun ja sähköisen median nykyinen muoto on syntynyt. Gutenberg tai television kehittäjät eivät todellakaan miettineet aikanaan nykyisen kaltaisia mainoksia. Aikajänne on vain nopeutunut merkittävästi. Olisiko painettu tai sähköinen media saavuttanut nykyisen kaltaista roolia arjessamme ilman kehitystä ainakin osittain rahoittanutta mainontaa?

Sosiaalisen median palveluiden kyky tasapainoilla mainonnan ja muiden kaupallisten ratkaisujen määrän sekä käyttäjien välisen aidon vuoropuhelun välillä on kriittistä menestyksen kanssa. Toivon että palvelut löytävät muitakin keinoja kuin perinteisiä printti- ja tv-mainonnasta kopioituja malleja. Liian ahneet palvelut korvataan nopeasti uusilla vaihtoehtoisilla palveluilla. Jokainen on jo nyt huomannut että Facebook on täyttymässä yritysten viesteistä ja meidän käyttäjien väliset viestit ovat jäämässä jalkoihin.

Toivotan mainonnan tervetulleeksi Twitteriin mutta jos siitä tulee liian häiritsevää, olen valmis jatkamaan matkaa nopeastikin.

Mainokset

Et valvo yksin

Tarkistatko Facebook- tai Twitter-viestit kun heräät yöllä? Et ole yksin. USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan viidennes yli 25-vuotiaista tarkistaa nämä suosituimmat yhteisöt herätessään yöllä.

Saman tutkimuslaitoksen aiemman tutkimuksen mukaan alle 25-vuotiaita ei puolestaan haittaa ollenkaan että he saavat viestejä esim. ruokailun aikana tai ollessaan vessassa.

Vielä tälläkin hetkellä meitä häiritsevät esimerkiksi tekstiviestit kesken ruokailun. Pian siirrymme vaiheeseen, jossa elämme jatkuvassa vuoropuhelussa, kaiken aikaa, kaikkialla.

Lisää tietoa tutkimuksesta löytyy tästä artikkelista:

Social Sites Lure Users Around the Clock – eMarketer.

140 merkkiä vai enemmän?

TechCrunch kirjoitti eilen hiukan yllättyneeseen sävyyn miten Twitterin kasvu on taittunut ja sen sijaan WordPressin käyttäjämäärä on kasvanut.

Blogausta pidettiin jo lähes kuolleena ja mikroblogaus Twitterin johdolla olisi voittaja. Mutta tuore käänne näyttäisikin että kehitys ei olekaan niin suoraviivainen.

Kertooko tämä siitä että Twitter ei voikaan lunastaa sille asetettuja suuria odotuksia johtuen teknisistä haasteista? Vai kertooko tämä enemmänkin siitä että mikroblogaus on kasvattaa itse asiassa tarvetta kirjoittaa laajemminkin omista ajatuksista ja näkemyksistä? Uskon että tämä on yksi merkittävä muutos.

Twitter on helppo tapa päästä sisään omien ja toisten ajatusten jakamiseen. Mutta kun tällaiseen pienimuotoiseen julkaisemiseen tottuu, kasvaa tarve jakaa ajatuksiaan laajemmin. Ja silloin palataan blogaukseen.

Blogaaminen ja mikroblogaaminen, nehän liittyvät luontevasti toisiinsa.

YouTwitFace – lopullinen ratkaisu?

Kauppalehdessä oli 24.8. Kimmo Lundénin kolumni jossa hän käsitteli Suomen tulevaisuuden menestystekijöitä.  Yllätyksekseni vastineeni julkaistiin 1.9. Jotta se ei katoasi saunan lämmityksen myötä, tässä vielä vastineeni: 

”YouTwitFace – lopullinen ratkaisu?

Kimmo Lundén käsitteli kolumnissaan (Kauppalehti 24.8.) niin paperiteollisuuden kuin sosiaalisen median tulevaisuutta. Molemmat aiheet ovat kiinnostavia Suomen tulevaisuuden menestystekijöitä pohdittaessa.

Kesäkuussa Wired-lehti kirjoitti laajan artikkelin ”The New Economy”, jossa käsiteltiin käynnissä olevaa muutosta. Jatkossa meitä artikkelin mukaan työllistävät pienemmät uuden teknologian yritykset, eivät suuret korporaatiot. Mielenkiintoa herättävä näkemys oli myös se, että uuden teknologian myötä sosialismi olisi sittenkin tulevaisuudessa mahdollista; valta on lopultakin yksilöillä, jotka voivat itsenäisinä toimijoina hakea markkinoilta parhaan hinnan omalle osaamiselleen ja toisaalta tieto on kaikken saatavilla. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, ettei Suomessa metsä- ja elektroniikkateollisuudessa menetettyjä työpaikkoja edes voitaisi korvata muutamalla suuryrityksellä vaan tulevaisuuden työllistäjiä olisivat useat sadat pienet yritykset, joiden toiminnan ytimessä eivät ole tehtaat vaan esimerkiksi virtuaaliset yhteisöt ja näiden 
ympärille rakentuneet erilaiset palvelut.

Sosiaalinen media on vuorovaikutuksen mahdollistaja, ei siis media perinteisessä mielessä. Kysymys ei ole mediavalinnasta vaan uudenlaisesta tavasta hankkia tietoa ja kuulla tuoreimmat kuulumiset kavereilta ja verkostosta. Jos luulemme, että kyseessä on ohi menevä hurahdus perinteisessä ihmisten sosiaalisessa käyttäytymisessä, otamme kansantaloudellisen riskin menettämällä liiketoimintamahdollisuuksia. Opimme jatkuvasti uusia innovatiivisia tapoja hyödyntää vuorovaikutuksen mahdollisuuksia verkossa. Suomessa on runsaasti yrityksiä, jotka työllistävät ja kasvavat tarjoamalla sosiaalisen median ratkaisuja. Emme voi myöskään unohtaa muutosta, jonka äärellä yritykset ovat oman 
asiakas- ja sidosryhmäkommunikaationsa suhteen.

Kesäkuussa TV:stä tuttu Conan O’Brien käsitteli sosiaalista mediaa talk-showssaan. Kaiken kuulemansa pohjalta hänen ratkaisunsa oli suosituimpien sosiaalisen median palveluiden (YouTuben, Facebookin ja Twitterin) yhdistelmä YouTwitFace, joka olisi vielä parempi kuin yksikään näistä erikseen. Tämä vitsi sisältää totuuden, sillä oleellisempaa kuin yksikään näistä palveluista on muutos, joka on käynnistynyt.

Kimmo Lundén viestitti kolumnissaan halua jatkaa vanhaan malliin toivoen, että kaikki korjaantuu takaisin. Omasta mielestäni tärkeintä on varmistaa, että olemme muutoksessa mukana emmekä rakenna Suomea peräpeiliin katsoen. Tartutaan sosiaalisen median tarjoamiin vuorovaikutuksellisiin ja pieniinkin liiketoiminnallisiin mahdollisuuksiin. Niistä ei ehkä kasva koskaan StoraEnsoa tai Nokiaa, mutta tulemme tarvitsemaan muuttuvassa maailmassa uudenlaisia työllistämis- ja innovatiomalleja.

Kari Korkiakoski

Myynti- ja markkinointijohtaja

Frantic Oy

LinkedIn: linkedin.com/in/karikorkiakoski

Twitter: twitter.com/karikorkiakoski

Skype: karikorkiakoski

Kari.korkiakoski@frantic.com”

Hienoa että vastine julkaistiin. Kiinnostavaa tässä julkaisemisessa oli kuitenkin se että lehdessä ei ollut minun lähettämää (edellä nähtyä) allekirjoitusta. Kauppalehti oli jostain syystä korvannut sen nimelläni, tutkinnolla (KTM) ja kaupungilla (Helsinki). Mistä tutkintoni oli selvitetty, LinkedInistä? Mistä ”kotikaupunki” oli keksitty, asunhan Espoossa? Vai tarkoittiko tämä yrityksen kotikaupunkia. Vaikka yritystä ei mainittu. Vai oliko kyseessä vain tilan puute. Olisi kuitenkin ollut kiva kuulla syy tähän.