Avainsana-arkisto: finnair

Asenne ja algoritmi rakentavat asiakaskokemuksen

Lontoossa järjestettiin 4-5.7. 20:20 Customer Experience Summit –tapahtuma. Tapahtuman yleisössä korostuivat esim. rahoituksen, liikkumisen ja telekommunikaation ammattilaiset. Näytteilleasettajina oli lisäksi teknologiatoimittajia.

paneelikuvaPuheenvuorot olivat tiiviitä n. 20 minuutin ”tietoiskuja” ja sisältö oli pääasiassa kohdallaan. Myyntipuheet jäivät pieneen rooliin. Kahden päivän aikana kuultiin mm. Tesco Mobilen, Mark & Spencerin, Channel 4:n, Southern Waterin, The North Facen ja Finnairin puheenvuorot. Kattaus oli monipuolinen kokonaisuus yritysten ja julkisyhteisöjen edustajien sekä asiantuntijoiden näkökulmia asiakaskokemukseen.

Dia1Mikä oli sitten kantava teema näiden kahden päivän aikana? Mielestäni puheenvuoroissa puhuttiin ihmisten ja teknologian roolista ja suhteessa asiakaskokemuksen rakentamiseen ja toiminnan muuttamiseksi asiakaskeskeisemmäksi. Puheenvuoroissa nähtiin molempien puolien – ihmisten ja teknologian – merkitys, mutta kellään ei tuntunut olevan selkeää näkemystä tai esimerkkiä miten tämä olisi toteutunut. On toki merkittävää, että tunnistetaan kokonaisvaltainen ajattelu, mutta liian usein se lähtee joko organisaatioista tai teknologista käsin – ei asiakkaan todellisuudesta.

Toinen kiinnostava teema oli brändin ja yrityskulttuurin muutoksen välinen yhteys. integrated strategy kuvaEsimerkkeinä tästä olivat mm. Virgin Airlines ja Christie’s, joissa valjastettiin henkilökunta voimakkaasti brändin muutokseen ja rakentamiseen. Lisäksi Tesco Mobilen Simon Gloves puhui aiemmasta työstään O2:ssa. Hän kiteytti sisäisen muutoksen haasteen sanoihin ”Eat, sleep, communicate, rest”. Hänen nykyisessä työpaikassa Tesco Mobilessa oli otettu käyttöön yksinkertainen viikottain tehtävä henkilöstökysely, jonka kysymys oli ”How supported do you feel?”.

finnairKolmas huomioitava osa-alue on mittaaminen. Se ei saanut keskeistä roolia seminaarissa, vaan sitä sivuttiin useammassa puheenvuorossa. Edelleen keskusteltiin eniten Net Promoter Score –mallista, joka on vakiinnuttanut asemansa asiakaskokemuksen avainmittarina. Uutena näkökulmana voidaan pitää sitä, että henkilöstön (viihtyvyys työssä, rekrytoinnin onnistuminen) mittaaminen tuotiin asiakkaan kokemuksen mittaamisen rinnalle. Itse mittaamiseen liittyen seminaarissa todettiin, että tulevaisuudessa asiakkaalta kysytään ehkä vähemmän, mutta käyttäytymiseen perustuvaa havainnointia tehdään yhä enemmän. Mittaamiseen liittyi myös tuloksellisuus, johon parhaan näkökulman toi Finnairin Juha Järvinen. Finnair on onnistunut rakentamaan heidän liiketoimintaympäristöön sopivan viitekehyksen, johon liittyvät asiakaskokemuksen kannalta keskeiset osa-alueet.

Toisen päivän päätteeksi pidettiin paneeli, jossa haluttiin haastaa viisi panelistia arvioimaan millainen on asiakaskokemuksen maailma vuonna 2025. Paneelissa pyrittiin pitämään jalat toisaalta maassa, mutta väkisinkin noustiin lentoon koska mukana oli futuristi Matthew Griffin. Hänen mukaansa tulevaisuudessa keskeisin asiakaskokemukseen vaikuttava tekijä on algoritmit, joiden pohjalta eri järjestelmät jäsentävät tietoa ja tekevät päätöksiä. Esimerkiksi sinulta voi jäädä laina saamatta sen takia, että kaverisi kuluttavat holtittomasti rahojaan. Lainapäätöksen taustalla on luonnollisesti algoritmi, joka yhdistävät tietoa eri lähteistä, myös sosiaalisesta mediasta. Tämän rinnalla paneelissa todettiin, että tulevaisuudessa korostuu myös personoinnin mahdollisuus, mutta sen hintana on tietojen jakaminen.

ai asenne.jpgYhteenvetona niin paneelista kuin koko seminaarista voidaan nostaa teknologian ja henkilökohtaisen palvelun liitto asiakkaan eduksi. Asiakkaiden rutiininomaisista tarpeista pystytään hoitamaan jatkossa yhä suurempi osa hyödyntäen esimerkiksi erilaisia keinoäly- ja chatbot-ratkaisuja. Tämä vapauttaa asiantuntijoiden aikaa tärkeisiin ja haastaviin asiakaspalvelutilanteisiin, joissa luodaan asiakaskokemuksen kannalta merkittäviä muistijälkiä. Kuten paneelissa konkretisoitiin, kirjakaupoissa tullaan jatkossa tarvitsemaan entistä parempia asiantuntijoita, jotka ratkaisevat asiakkaiden moniulotteisia tarpeita. Peruspokkareiden myyntiä varten heitä ei tarvita.

Tulevaisuuden asiakaskokemus perustuu asenteeseen ja algoritmiin. Asenne vaatii panostusta henkilökuntaan ja algoritmi uudenlaista osaamista ja oikeita kumppaneita.

Asiakaskokemus = henkilöstökokemus?

Oletko kuullut, että asiakaskokemus on yhtä kuin henkilöstökokemus? Tätä viestiä on julistettu seminaareissa, keskusteluissa ja sosiaalisessa mediassa. Myös Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramon yhtiökokouksessa esittämän viestin mukaan henkilöstökokemus luo asiakaskokemuksen.

Screenshot 2017-03-28 20.48.27

Yhtäläisyysmerkki näiden kahden asian – asiakaskokemuksen ja henkilöstökokemuksen – välille on kuitenkin useimmiten liian nopeasti ja helposti merkitty. Ihmisten rooli asiakaskokemuksen luomisessa vaihtelee riippuen toimialasta, kosketuspisteestä ja brändistä.

Mitä pidemmälle liiketoiminta on digitalisoitu, sitä vähemmän henkilöstöllä on suora mahdollisuus vaikuttaa asiakkaan kokemukseen. Hyvä esimerkki tästä on Amazon, joka listataan yhdeksi parhaista asiakaskokemuksen tarjoajista. Mutta samanaikaisesti toimitusjohtaja jeff Bezoksen elämänkertakirjassa todetaan, kuinka raskas yritys Amazon on työpaikkana – se ”syö” henkilöstöä. Amazonin menestys perustuu vahvaan asiakaskeskeiseen teknologiakehitykseen ja palveluun, jonka voima ei ole suoraan kiinni yksittäisistä työntekijöistä.

Entä jos esimerkiksi vakuutusyhtiön henkilökunta tekee kaikkensa asiakkaan vuoksi, mutta yhtiön järjestelmät eivät ole samalla tasolla kilpailijoiden kanssa? Henkilöstö ei pysty omalla toiminnallaan korjaamaan järjestelmistä aiheutuvia ongelmia, vaan asiakkaan kokemus vakuutusyhtiöstä riippuu osittain järjestelmistä. Henkilöstökokemuksen rooli asiakaskokemuksen rakentamisessa on osittain sidottu toimialaan ja liiketoimintamalliin.

Erinomainen henkilöstökokemus (työilmapiiri) ei myöskään muutu automaattisesti hyväksi asiakaskokemukseksi. Se vaatii johtamista, jonka keskiössä on asiakkaan kokemus ja sen mittaaminen. johtamisen täytyy olla selkeästi asiakassuuntautunut ja johdon täytyy omalla toimnnallaan osoittaa asiakkaiden arvostuksen. Työpaikalla voi olla kivaa, mutta se ei automaattisesti vaikuta asiakkaan kokemukseen.

Brändin vaikutusta ei myöskään voida unohtaa. Jos brändi on määritelty ihmisläheiseksi, henkilöstön rooli on erilainen kuin brändillä, jossa paino on teknologisessa edelläkävijyydessä. Silloin hyödynnetään voimakkaammin esimerkiksi chatbot- ja tekoälyratkaisuja asiakasrajapinnassa.

Henkilöstökokemus vaikuttaa aina asiakaskokemukseen, mutta yhtäläisyysmerkki näiden välillä on kuitenkin liian yksioikoinen valinta. Näiden suhteeseen vaikuttaa moni tekijä ja jokaisen yrityksen tulee tunnistaa mistä elementeistä asiakaskokemus rakennetaan. Finnairin tapauksessa asiakkaiden ja henkilöstön välinen yhteys on looginen.