Avainsana-arkisto: digitoimisto

Asiakkaat ja toimistot 2.0

Tuore Forresterin tutkimus on jälleen kiinnostava kannanotto keskusteluun ovatko digitoimistot kykeneviä johtamaan markkinointiviestintää. Ja samalla tutkimus tuo kiinnostavia näkökulmia asiakkaiden ja toimistojen välisiin rooleihin.

Tutkimuksen mukaan digitaalisia palveluja ostavista markkinoijista vain 22% uskoi että digitoimistot pystyisivät johtamaan brändiä. Ei ole siis ihme ettei markkinointijohto usko digitoimistoihin muutoksen tekijänä.

Tällä hetkellä toimistot uudistavat itseänsä ja jokainen pyrkii löytämään toimisto2.0 ratkaisun. Eli digitoimistot yrittävät laajentaa tarjontaansa ja osaamistaan brändeihin ja toisaalta mainostoimistot lisäävät digitaalisen suunnittelun osaamistaan. Jokainen pyrkii vastaamaan asiakkaan huutoon haasteista joita esimerkiksi sosiaalinen media on tuonut mukanaan.

Keskeinen näkökulma on se että asiakkaiden pitäisi oikeasti päättää mitä he odottavat toimistoiltaan. Eli asiakkaiden pitäisi ottaa vastuu valinnoista selkeästi itselleen. Ja sehän tarkoittaa sitä että näiden markkinointiviestintää harjoittavien yritysten tulisi ensin hahmottaa omat tavoitteet. Ehkä juuri siksi nämä yritykset etsivät myös toimistokentän ulkopuolisia tekijöitä, jotka auttaisivat heitä hahmottamaan muuttuvaa markkinointiviestinnän ympäristöä ja tarvittavaa menestysstrategiaa.

Lisää tietoa tutkimuksen tuloksista löytyy seuraavista artikkeleista:

WARC: Agencies fail to adapt to new marketing era

Advertising Age: Memo to Marketers: It’s Your Fault if Your Shops Flounder.

Mainokset

6 menestysvinkkiä digitoimistoille

”Pitäisikö katsoa peiliin? Tämä kirjoitus väittää että kaikkien yritysten tulisi pystyä innovoimaan, meidän tulisi lopettaa yleisön aliarvioiminen ja unohtaa digi-etuliite. Haastetta kerrakseen yhdelle vuodelle!”
Looking to stay alive in the ever-changing agency world? Heed these words of advice for the coming year.

Kampanja vai prosessi?

Seth Godin kiteytti asian hyvin. Sosiaalinen media on prosessi, ei tapahtuma. Eli sosiaalisissa yhteisöissä ei voi toimia kampanjamaisesti vaan yrityksen tulisi orgnisoida toimintonsa (asiakaspalvelu, myynti, marcom) tukemaan sosiaalisen median luonnollista prosessia.

Ja David Armano tuo tähän blogissaan tuoreen näkökulman. Hän kysyy ”Do you live social?”. Tämä kysymys jatkaa Seth Godinin ajatusta. Tämä tarkoittaa sitä että yritys ei voi ostaa valmista ratkaisua (kampanjaa) ulkoa koska se ei muuta yrityksen toimintaa. Yrityksen tulee siis elää ja hengittää yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia medioita.

Tämä tarkoittaa myös sitä että ei ole olemassa yhtä ja oikeaa toimistoa, joka voisi tarjota yrityksille ratkaisun ajankohtaiseen sosiaalisen median haasteeseen. Ei ole mainos-, viestintä- eikä digitoimistoa, joka vapauttaisi siis yritykset omasta vastuustaan. Toimistot voivat auttaa yrityksiä muuttuvien asiakaspalvelu- ja ostoprosessien kehittämisessä ja tavassa kommunikoida mutta yritysten tulee lopulta ottaa prosessi omaan haltuun.

Kuka vie ja kuka vikisee?

Adage julkaisi kiinnostavan Ana Andjelicin kirjoittaman artikkelin ”Why Digital Agencies Aren’t Ready to Lead.” Artikkeli rakensi tarkoituksellisen vastakkainasettelun mainos- ja digitoimistojen välille ja keskeinen väite on siis se että digitoimistoista ei ole asiakkaan markkinointiviestinnän strategiseksi kumppaniksi.

Kirjoittajan näkökulma perustuu vanhaan ”exploration vs. exploitation” ajatteluun. Toimialan kielellä tämä tarkoittaa sitä että tarvitaan ideoita mutta tarvitaan myös koneisto, joka toteuttaa ideat. Ja Andjelicin mukaan digitoimistot tarjoavat ideoita mutta eivät pysty viemään niitä maaliin. Kun taas perinteiset mainostoimistot ovat vuosikymmenten aikana rakentaneet niin tehokkaan koneiston että se varmasti toteuttaa ainakin mediasuunnitelman.

Onko tilanne Suomessa siis samanlainen? Kuka vie ja kuka vikisee?

Osittain digitoimistot ovat sortuneet samaan ”kanavarakastumiseen” kuin mainostoimistot omalla kentällään. Keski-ikä on 30-vuotta eikä ymmärretä välttämättä perinteisen brändirakentamisen mallia eikä ainakaan TV:n voimaan, koska sitä ei itse kuitenkaan katsota. Ja niin kauan kun digitoimistot eivät pysty keskustelemaan laajemmin markkinointiviestinnästä, ne eivät nouse kulmahuoneeseen kilpailemaan paikasta mainostoimistojen kanssa. Toisaalta digitoimistoilla on paremmat mahdollisuudet rakentaa toimintamalli, joka vastaa paremmin kaksisuuntaisen viestinnän ja vuoropuhelun rakentamisen tarpeita. Mainostoimistot ovat puolestaan vanhan tuotantokoneistonsa vankeja eivätkä ainakaan ketjutoimistot saa helposti lupaa panostaa kehitystyöhön.

Vääjäämätön digitaalisuuden kasvu tarjoaa yhä paremmat mahdollisuudet mitattavuuteen. Ja tämän ymmärtäminen ja soveltaminen tarjoaa digitoimistoille mielestäni ison mahdollisuuden. Digitaalinen liiketoimintaympäristö tarjoaa erinomaisen lähtökohdan rakentaa asiakasta palvelevat KPI:t ja mittarit, jotka eivät rajoitu pelkästään yhteen kampanjaan vaan ne palvelevat pitkäjänteisessä vuorovaikutuksen rakentamisessa. Miksei ”digitoimisto” (koska kyseessä ei ole silloin enää digitoimisto) voisi hyödyntää tätä pohjaa myös muissa kanavissa ja tarjota siten asiakkaalle kokonaisvaltainen mittaristo ja KPI:t markkinointiviestinnän tueksi. Mainostoimistoilla ei ole vielä välttämättä kykyä nähdä kampanjaa pidemmälle. Adage korostaa mittaamisen merkitystä Phil Johnsonin kirjoittamassa artikkelissa, jonka mukaan tärkeintä on tehdä CFO onnelliseksi.

Mutta mittaamisen merkityksen kasvun myötä yhä paremmassa asemassa ovat mediatoimistot. Heillä on jo numerot hallussa! Jos mainos- tai digitoimistot eivät pysty vastaamaan tähän haasteeseen, mediatoimistot tekevät sen.

Kokemukselliset kohtaamiset verkossa

Asiakassuhdemarkkinointiliitto järjesti 17.9. Asiakasmarkkinointi ja kohtaamiset verkossa -seminaarin, joka oli osa heidän laajempaa Suora tänään -seminaaripakettia. Pidin seminaarissa luennon otsikolla ”Kokemukselliset kohtaamiset verkossa”.

Seitsemän Euro RSCG:llä vietetyn vuoden jälkeen siirryin uuteen ympäristöön todella kiinnostavalla hetkellä koska uskon että tällä hetkellä ”uudenlaiset digitoimistot” pystyvät uudistamaan niin markkinointiviestinnän kuin asiakkuusajattelun suunnittelumalleja. Perinteisiä toimintamalleja joudutaan haastamaan niin toimisto- kuin asiakaspuolella. 

Mielestäni keskeiset muutokset koskevat kampanjakeskeisestä ajattelusta luopumista ja siirtymistä jatkuvan vuoropuhelun rakentamiseen. Uudet yhteisöt ja niiden opettama toimintamalli laajenee yhä voimakkaammin. Se vaatii uudenlaista organisoitumista niin asiakas- kuin toimistopuolella. Tämä ei tarkoita sitä etteikö kampanjoita tarvittaisi vuoropuhelun käynnistämiseksi ja sytykkeeksi mutta suunnittelun näkökulmasta kampanjalähtöinen prosessi ei enää toimi. Ja samalla panostusten uudelleenjako tulee entistä tärkeämmäksi.

Presentaationi on nähtävissä täällä. Palaan myöhemmissä kirjoituksissa tarkemmin sen sisältöihin.