Avainsana-arkisto: digitaalisuus

Kuva

Miksi yritys ei muutu asiakaskeskeisemmäksi?

Yrityksen toiminnan muuttaminen asiakaskeskeisemmäksi parantaa asiakaskokemusta. Pienet yritykset ovat lähtökohtaisesti asiakaskeskeisiä, mutta keskisuurilla ja erityisesti suurilla yrityksillä sisäiset prosessit ja historia tuovat mukanaan seikkoja, joiden seurauksena asiakas on lähes unohdettu tai jätetty usein vain asiakasrajapinnassa työskentelevien vastuulle. Tällä hetkellä kaikki yritykset jo organisaatiot läpivalaistaan digitalisaation kautta. Se johtaa siihen, että siiloutuneet ja vaikeaselkoiset yritykset eivät tavoita enää edes nykyisiä asiakkaitaan saati löytäisivät uusia.

Mitkä seikat estävät tai hidastavat yritysten muutosta asiakaskeskeisemmiksi? SAS Institure ja CMO Council selvittivät asiaa 2013 tehdyssä tutkimuksessaan ennen kaikkea IT:n ja markkinoinnin näkökulmasta. Vastaajina oli lähes 500 IT- ja markkinointijohdon edustajaa. Tulokset heijastelevat koko organisaatioon – ei vain IT-asiohin ja markkinointiin – liittyviä haasteita. Seuraava taulukko kiteyttää seikat, jotka vastaajien mielestä estävät yrityksiä muuttamasta toimintaansa ja organisaatiotaan asiakaskeskeisemmäksi.

Dia1

On huomioitava, että vastaajissa korostui IT-päättäjien suhteellinen osuus ja siksi tietyt IT-kyvykkyyteen liittyvät tekijät nousivat vahvasti esille. Tästä huolimatta tutkimus osoittaa, että toiminnan muuttaminen asiakaskeskeiseksi kohtaa isoja organisatorisia haasteita, jotka liittyvät niin yrityskulttuuriin, prosesseihin kuin henkilökohtaisiin ristiriitoihin. Samat keskeiset esteet – siiloutuminen ja yrityskulttuuri – nousivat myös esille erään suomalaisen toimialan strategiapäivillä tehdyssä kyselyssä. Esteet eivät ole siten kansallisia.

Esteiden sijaan voidaan myös tarkastella seikkoja, jotka tulee huomioida kun suunnitellaan muutosta asiakaskeskeisemmäksi. Kaikki alkaa johdon sitoutumisesta muutokseen, yhteisistä tavoitteista, asiakkaan ostopolkujen ymmärtämisestä ja asiakaskokemuksen mittaamisesta. Seuraava kuva osoittaa kuitenkin miten moniulotteista systemaattinen muutostyö on. Toiminnan muuttaminen asiakaskeskeiseksi vaatii laaja-alaista sitoutumista yrityksen eri yksiköistä ja sen vuoksi johdon tuki ja sitoutuminen muutostyöhön on erittäin tärkeää.

Dia1

Yritykset kaipaavat pikavoittoja pitkäkestoisen asiakaskeskeisen toiminnan kehittämisen tueksi. Pikavoittojen avulla niin tiimi kuin koko organisaatio voi nähdä nopeasti tuloksia, joilla jaksaa eteenpäin. Lisäksi tiimi saa lisää tukea ja energiaa työlleen. Näitä pikavoittoja voivat olla esimerkiksi mittaamis-ratkaisujen tai chat-palvelun nopea pilotointi. Joskus pikavoittoja tuo tullessaan yhteistyö notkean start-upin kanssa. Asiakaskeskeisyyden lisääminen ei ole projekti vaan tahtotila ja sisäinen muutostyö tarvitsee kovien mittareiden lisäksi myös positiivisia kokemuksia.

 

Mainokset

Mistä asiakaskokemus on tehty?

Asiakaskokemus on saanut paljon huomiota viime aikoina, mutta itse asiasta  tuntuu olevan hyvinkin erilaisia tulkintoja.  Kirjoituksen lopussa on lähes ”virallinen” tulkinta aiheesta. Mutta on hyvä myös ymmärtää hiukan laajemmin matka, jonka olemme kulkeneet kohti asiakaskokemuksen nousua nykyiseen asemaansa. Taustalta löytyy kolme hiukan erilaista ilmiötä.

Digitalisoituminen on muuttanut yritysten ja niiden sidosryhmien välisiä kohtaamisia yhä enemmän – yllättäen – digitaalisiksi. Samalla palveluiden ja erilaisten laitteiden helppokäyttöisyyden merkitys on saavuttanut täysin uuden roolin. Kuluttaja ei kauaa odota, jos hän ei löydä haluamaansa tietoa tai tuotetta yrityksen sivuilta. Huono käytettävyys generoi lisää puhelinsoittoja asiakaspalveluun. Käytettävyyden merkitys on kasvanut voimakkaasti.

Asiakkaiden muuttuneet ostopäätösprosessit ovat haastaneet yritykset arvioimaan uudestaan miten asiakkaita pitäisi kohdata niin vanhoissa kuin potentiaalisissa uusissa kosketuspisteissä. Silloin palvelumuotoilu on tarpeen koska sen avulla voidaan uudistaa yrityksen palveluja ja tuotteita ja siten helpotetaan asiakkaan vuorovaikutusta yrityksen kanssa ja synnytetään lojaalisuutta yritystä kohtaan.

Markkinointi ja asiakaspalvelu ovat huomanneet oman roolinsa uudet ulottuvuudet. Markkinoinnista on tullut entistä vuorovaikutteisempaa ja myös dynaamisempaa, nopeatempoisempaa. Asiakaspalveluissa puolestaan on huomattu kuinka tärkeää on asioiden saattaminen kerralla kuntoon ja kuinka asiakaspalvelun rooli on kuitenkin edelleen avainasemassa asiakkaiden odotusten ylittämisessä.

Dia1

Kun puhumme asiakaskokemuksesta, puhumme näistä kaikista kolmesta ulottuvuudesta – käytettävyydestä, palvelumuotoilusta sekä markkinoinnin ja asiakaspalvelun roolin muutoksesta. Asiakaskokemuksen johtaminen vaatii näiden kaikkien osa-alueiden merkityksen ja roolin ymmärtämistä ja kehityspanosten jatkuvaa arviointia. Asiakaskokemuksesta voi kuitenkin rakentaa strategisen kilpailuedun kokonaisuuden kautta, yksittäisten osa-alueiden ratkaiseminen ei yksin riitä.

Kertauksena, asiakaskokemus on niiden kohtaamisten, mielikuvien ja tunteiden summa, jonka asiakas yrityksen toiminnasta muodostaa.

Suhdanne on heikko selitys

Koulutien alku johti tarpeeseen ostaa koululaiselle kirjoituspöytä ja uusi sänky. Ikean jälkeen päädyimme alan erikoiskauppaan, jossa saimme osaksi laadukasta ja hyvää palvelua. Mutta erikoista oli se, että koin palvelun jopa liiankin päällekäyvänä. Vika ei ollut siis välttämättä myyjässä tai kaupassa, vaan ennen kaikkea omassa muuttuneessa ostamisen odotuksessa. ”Ikeat” ovat opettaneet minut siihen, että palvelua saa vain kysyttäessä. Ja verkkokaupat ovat opettaneet siihen, ettei palvelua edes tarvita.  Ovatko kauppiaat pysyneet tässä jo tutussa muutoksessa mukana?

hypermarket1Suomalainen vähittäiskauppa syyttää tällä hetkellä suhdannetta siitä ettei kauppa käy.  Uskallan kuitenkin väittää, että tämä selitys on liian yksipuolinen. Kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut todella nopeasti ja lukujen valossa näyttää siltä, että suomalainen vähittäiskauppa ei ole ollut hereillä. Usko vanhaan menestyneeseen strategiaan on kantanut jopa liian pitkälle ja muutosvalmiutta ei ole ollut. Esimerkiksi, SOK:n entinen pääjohtaja Kari Neilimo totesi jo pari vuotta sitten seminaaripuheessaan, että tulevaisuudessa Prismoissa pelataan tennistä koska käyttötavaraosastojen kauppa katoaa verkkoon.  Tai, miksi K-Raudan verkkosivuilla pitää edelleen valita ensimmäiseksi sijainti eli kauppias, jonka valikoimaa pääsen näkemään? Ja vielä tänäkin kesänä Stockmannin toimitusjohtaja puhui haastattelussa ”tavaratalojen verkkokaupoista” – mitä se sitten onkaan. Stockmannin vanha palvelustrategia on jäänyt pahasti jälkeen ja tällä hetkellä espoolaiset kotiäidit hakevat kokemusta mieluummin Lidlistä.

Olisi kuitenkin virheellistä luulla, että kuluttajat juoksevat ostamaan ulkomaisista verkkokaupoista vain hintojen perässä. Rederan tekemän tuoreen Shopper-tutkimuksen mukaan kuluttajat haluavat rentoa, asiallista ja innostavaa ostamista. Ja tulosten mukaan 27% vastaajista löytää nämä tekijät verkkokaupoista. Lojaali verkkokaupan asiakas korostaa tutkimuksen mukaan motiiveissa asioinnin mukavuutta ja nopeutta, laajoja tuotevalikoimia ja ostopaikkaa joka ”sopii juuri minulle”. Hinta ei ole siis ainoa perustelu verkkokaupassa asioinnille. Samalla näemme maailmalla kivijalkakauppiaiden vastaiskun. Viime vuonna USA:ssa kivijalkakauppiaiden verkkokauppojen myynti kasvoi 29% kun puhtaasti verkkokauppiaiden myynti kasvoi ”vain” 20%. Ratkaiseva tekijä asiakkaan ostopäätöksen kannalta on kokemus, jonka hän saa kaikista kohtaamisistaan. Pelkkä hinta tai nopeus ei riitä perusteluksi.

Customer decision journeyTällä hetkellä monessa kulmahuoneessa Suomessa keskustellaan asiakaskokemuksen potentiaalista, mutta juuri yhdessäkään yrityksessä ei ole uskallettu rakentaa siitä strategisesti uudenlaista kilpailuetua.  Suomalaiset teollisuusyritykset ovat heränneet muutokseen suhteessa nopeammin koska kansainvälisessä kilpailussa ei menestyisi ilman asiakaskeskeistä kulttuuria ja strategiaa. Tie ei ole helppo, mutta joillekin se voi olla ainoa keino säilyä hengissä. Suomalaisessa vähittäiskaupassa mietitään vielä verkkokaupan strategioita kun nyt olisi jo aika suunnitella seuraavan polven asiakaskokemusta, jossa asiakkaille tarjotaan luontevasti erilaisia vuorovaikutuksen ja ostamisen mahdollisuuksia.

Meidän koululainen sai uudet kalusteet juuri tästä erikoiskaupasta. Tosin sitä edelsi ”näitä-tuotteita-saa-verkostakin” keskustelu, jonka ansiosta hinta vielä hiukan laski. Maksoimme kuitenkin hiukan enemmän hyvästä palvelusta ja luotettavuudesta – tällä kertaa.

(alkuperäinen kirjoitus ilmestyi Kauppalehdessä 2.9.2013)

Kuka on kiinnostunut markkinoinnista tällä hetkellä?

Viimeisen vuoden aikana markkinointi ja markkinointijohtajat ovat saaneet osakseen yllättävää huomiota uudelta taholta. Ei riitä että markkinointijohdon taskuille pyrkii yhä useampi mediakakun jakaja ja innovoija. Nyt markkinointijohdosta ovat kiinnostuneet myös teknologia- ja konsulttitalot jotka ovat tähän mennessä heilastelleet enemmänkin IT-johdon kanssa.

IBM julkaisi laajan kansainvälisen From Streched to Strengthened -tutkimuksen. Tutkimus valaiseee laajasti markkinointijohdon kohtaamia haasteita. Sen jälkeen vuorossa oli Accenturen Turbulence for the CMO tutkimus joka kiinnitti huomiota ehkä enemmän markkinoinnin sisäiseen ohjaamiseen. Oracle puolestaan otti hiukan eri näkökulman ja nosti strategiseksi kulmakivekseen asiakaskokemuksen omassa Global Customer Experience Report tutkimuksessaan.

Miksi nämä yritykset ovat edes kiinnostuneet markkinointijohdon mielipiteistä? Päätös on mielestäni tarkkaan harkittu strateginen ratkaisu. Toki IBM on tehnyt muillekin organisaatioalueille vastaavia tutkimuksia mutta suunta on kaikilla kuitenkin selkeä. Yritykset haluavat hyvällä sisältömarkkinoinnin strategialla päästä markkinointijohdon tietoisuuteen. Sillä on merkitystä koska sekä markkinointi että perinteinen IT ovat muuttumassa.

BreakfastGartner on ennustanut että vuonna 2017 markkinointijohto käyttää enemmän rahaa IT-investointeihin kuin perinteinen IT-johto. Siis näiden yritysten perinteiset ydinasiakkaat, IT-johtajat, ovat Gartnerin ennusteen mukaan menettämässä päätösvaltaansa ja ainakin budjettiaan. Muutos liittyy yhä kasvavaan markkinoinnin keräämän tiedon määrään (big data -käsite) ja sen hyödyntämiseen.

Markkinointi on yhä enemmän digitaalista sen eri muodoissa. Samalla markkinoinnin tekijöiden joukko monipuolistuu ja Accenture on omassa tutkimuksessaan nostanut esille niin sisäisen osaamisen kehittämisen kuin kumppaniverkoston monipuolisuuden esille. Ei kai ole sattumaa että Accenture osti muotoilutoimisto Fjordin. Konsultit tarvitsevat uuden yhteyden markkinoinnin luovaan maailmaan.

yawnKaikilla näillä yrityksillä on varmasti vahvaa osaamista tarjottavana mutta kaikilla niillä on yksi yhteinen haaste – brändi. Markkinointijohto ei välttämättä pidä IBM:ää, Oraclea tai Accenturea kovinkaan kiinnostavana kumppanina. Näiden yritysten tulisi siis kyetä nopeasti uudistamaan omaa brändimielikuvaa. Unohtamatta palveluvalikoimaa.

Suomalainen markkinointi – juuri nyt

Talentum järjesti eilen 14.6. ensimmäisen Markkinointijohtaja-tapahtuman joka houkutteli kiinnostavan ohjelmansa ansiosta määrällisesti ja laadullisesti hyvän yleisön paikalle. Ohjelma tavoitteli mielestäni hyvää läpileikkausta markkinointiin suomalaisissa yrityksissä juuri tällä hetkellä. Se kattoi onnistuneesti b2b ja b2c-yritysten markkinoinnin johtamisen nykytilanteen. Mikä parasta, paikalle ei oltu raahattu yhtään viisasta ulkomailta vaan äänessä olivat suomalaiset markkinoinnin tekijät.

On luonnollista että esityksissä käsiteltiin digitalisoitumista ja sosiaalista mediaa mutta kiinnostavinta oli miten markkinoinnin johdon huomio ja tekeminen eroaa b2b- ja b2c-yrityksissä. Olen itsekin todennut usein että perinteinen jako ei päde enää koska digitalisoituminen poistaa perinteisen medialähtöisen markkinoinnin eron. Mutta ero syntyy suomalaisten b2b- ja b2c-yritysten kehitystyön painopisteistä.

B2b-yrityksistä puheenvuoron pitivät Ruukki, Outotec ja Wärtsiä. Kaikkia näitä yhdistää palveluliiketoiminnan kasvu ja sen tuomat muutokset markkinointiin. Kaikissa puhutaan asiakkaan palvelukokemuksen kehittämisestä ja miten markkinointi tukee strategisia tavoitteita. Ja kaikkien yhteinen haaste tuntuu olevan asiantuntijoiden nostaminen mukaan vuorovaikutteiseen markkinointiin eli ”miten saisi suomalaisen insinöörin kirjoittamaan blogiin.” Ruukin Katja Kantola näytti myös konkreettisesti miten he ovat verkkomarkkinoinnissa saaneet käytännössä lisämyyntiä aikaiseksi.

Bränditaloista äänessä olivat Veikkaus, Gustav Paulig, Valio, Karl Fazer, Orion ja Sinebrychoff. Orionia lukuunottamatta puheenvuoroissa haasteeksi nousi digitalisoitumisen ja sosiaalisen median vaikutus markkinointiin ja markkinoinnin sisäiseen organisoitumiseen. Markkinointi on yhä enemmän sisäistä oman ja ansaitun median suunnittelua ja toteutusta. Tiimeissä on yhä enemmän sosiaalisen median ja hakukonemarkkinoinnin ammattilaisia. Kuten Karl Fazerin Kati Sulin totesi, sosiaalinen media on tuonut markkinointiin uuden ulottuvuuden – tämän päivän. Puheenvuorojen perusteella kaikki ovat kuitenkin päättäneet ”epäonnistua nopeasti” eli yritykset opettelevat rohkeasti ja menestyksekkäästi uusia tapoja tehdä markkinointia.

Valitettavasti keskusteluun saapui myös ikuinen ”miksi markkinointi ei ole johdon agendalla” aihe. Markkinoinnin ammattilaiset ovat asiantuntijoita ymmärtämään miten asiakkaita puhutellaan – miten viestitään asiakkaan kannalta kiinnostavasti. Mutta markkinoijat eivät näköjään muista puhua oikeista asioista asiakkaan kielellä kun kyseessä ovat sisäiset asiakkaat (toimitusjohtaja, myyntijohtaja, hallituksen jäsenet, etc.). Vetäessämme Aalto EE:n Change Marketing! -foorumia yhdessä Nando Malmelinin kanssa olemme päättäneet jo alussa ettei siellä tätä valitusvirttä lauleta.

Markkinointijohtaja-seminaari toimi hyvin koska lyhyet puheenvuorot muutamia poikkeuksia lukuunottamatta avasivat rohkeasti markkinoinnin tekemisen arkea suurissa suomalaisissa bränd- ja teollisuusyrityksissä.

Yksityiskohtaisempaa sisältöä seminaarin sisällöstä voi löytää myös Twitteristä hashtagilla #markkinointijohtaja.

Myyjä ei ole enää myyjä

Olipa kerran eräs Kauppa jolla oli laaja valikoima soittimia kokeiltavana ja tietysti ostettavana. Kauppa menestyi hyvin kunnes se huomasi että kävijöitä riitti entiseen tapaan mutta yhä harvempi osti lopulta soitinta. Kauppa huomasi että kadonneet asiakkaat ostivat soittimensa tietysti verkosta. Kyseinen Kauppa on jo luovuttanut ja sopeutunut todellisuteen. Se ilmoittaa mainoksissaan että ”meillä maksatte tuotteista maksimissaan saman mitä maksaisitte Thomannin verkkokaupassa”. Tästä perinteikkäästä Kaupasta on siis tullut seurailija jossa voi kokeilla soittimia ja ostaa jos on kiire tai hinta ei ole kriittinen tekijä.

Tämä esimerkki osoittaa ensinnäkin sen että tämä Kauppa myy samalla hinnalla kuin jättimäinen kilpailija. Se ei pysty perustelemaan asiakkailleen kovempaa hintaa. Eli tämä Kauppa elää yhä pienenevällä katteella eikä se ei pääse riittävän suuriin kappalemääriin ansaitakseen ostomäärien kautta. Entä jos Kauppa päättäisi tarjota lisäarvoa asiakkailleen – elämyksiä joista asiakkaat olisivat valmiita maksamaan lisää?

Elämysten tarjoaminen ei riitä jos Kauppa ei pysty muuttamaan syvällisemmin strategiaansa. Elämykset ja ennen kaikkea lisäpalvelut ovat keino saada lisämyyntiä tai -katetta mutta sitä ennen Kaupan tulisi muuttaa liiketoimintastrategiansa asiakaslähtöiseksi joka tarkoittaa yhä useammin monikanavaisuutta. Kaupan pitäisi pystyä palvelemaan asiakkaitaan niin verkossa kuin myymälässä. Jos lisäarvon kehittäminen pohjautuu tässä esimerkkitapauksessa olemassa olevan myymälän asettamiin rajoihin, muutos ei ole riittävä vaan pelkkää hiplaamista.

Kaupan myyjä ei ole jatkossa enää myyjä koska hänen täytyy tuottaa lisäarvoa josta asiakas on valmis maksamaan. Tai jonka ansiosta hän on valmis ostamaan soittimen Kaupan myymälästä tai verkkokaupasta.

Asiakkaat eivät tarvitse elämyksiä – niita tarvitsevat epätoivoiset kauppiaat jotka edelleen uskovat siihen että myymälään saatu asiakas ostaa samalla paljon muutakin. Asiakkaat eivät tarvitse elämyksiä – he tarvitsevat objektiivista tietoa ja luottamuksellista suhdetta kauppaan ja ennen kaikkea myyjään. Siksi myyjä ei voi olla enää tuotesittelyä ja hinnoittelua hoitava myyjä vaan asiakkaan luotettava kumppani päätöksenteossa. Siitä syntyy kokemus ja jälki joka tuo asiakkaan uudestaan kauppaan – kunhan hän saa itse valita kanavan jossa asioi.

Huomisen media käveli vastaan

Sosiaalisesta mediasta on sanottu ja kirjoitettu kaikki mahdollinen. Facebook, Groupon ja LinkedIn ovat listautuneet joten näistäkin on tullut tavanomaisia arkipäiväisiä yhtiötä. Keskellä tätä some-krapulaa, odottaessa seuraavaa innostavaa palvelua, on hyvä hetki muistuttaa siitä että digitalisoitumisen vaikutus mediakenttään ja sen kuluttamiseen on vasta alussa. Muutoksen asettaa oikeaan mittakaavaansa Isobar/Caratin tutkimus jossa ennustetaan median rakenteen muutosta vuoteen 2020.

Kun olin keskellä tämän jutun kirjoittamista, tapasin sattumalta Sanoma Kaupunkilehtien vastaavan päätoimittajan Janne Kaijärven. Keskustelu kääntyi sujuvasti tähän muutokseen ja lopulta hän konkretisoi muutoksen seuraavassa kuvassa näkyvään laitteeseen.

Tämä tekstikäytössä oleva medialukulaite mahdollistaisi vain Vartin lukemisen eikä se välttämättä tarvitsisi erillistä ulkoista virtalähdettä. Ja erityisen kiinnostavaa tässä on se että laitteen hinta on tarkoitus saada niin alas että se voitaisiin jakaa vaikka ilmaiseksi jokaiseen kotiin! Kun nyt palaamme takaisin tuohon ennusteeseen, tajuamme että vuoteen 2020 voimakkaasti kasvavat Internetin osuus ei tarkoita vain perinteisiä käsityksiä Internetin käyttötavoista vaan se tulee sisältämään vielä tuntemattomia, erityisesti mobiileihin päätelaitteisiin liittyviä tapoja käyttää Internetin tarjoamaa sisältöä. Facebook edustaa tässä tulevaisuudessa siis vain uuden alkua.

Median muutoksella on vaikutusta myös kuluttajien ostopäätösprosesseihin ja siksi myös brändien tulisi uudistua. Merkityksellinen sisältö tulee entistä tärkeämmäksi myös sosiaalisen median buumin jälkeen. Vanhat markkinoinnin mallit eivät toimi enää yhtä tehokkaasti ja markkinointijohto tuleekin kohtaamaan suuria haasteita löytääkseen oikeat keinot kohderyhmiensä tavoittamiseksi ja tulosten mittaamiseksi. Tämä toimiikin siltana seuraavaan aiheeseeni joka tulee käsittelemään markkinointijohdon käsityksiä omista kehitystarpeistaan.