Avainsana-arkisto: digiaalisuus

50 tapaamista, 5 aihetta

Olimme 3.2. 600Minutes B2C -tapahtumassa tapaamassa suomalaisen kuluttajamarkkinoinnin ammattilaisia. Päivän aikana Franticin edustajat tapasivat noin 50 henkilöä ja näistä keskusteluista voitaisiin vetää yhteen kuluttaja- ja brändimarkkinoinnin keskeisemmät kysymykset. Tässä viisi askarruttavaa aihetta:

1. Brändilojaliteetti

Miten ylläpitää brändilojaliteettia kun kohderyhmän mediakäyttäytyminen on muuttunut eikä jakelukanavassa pysty tekemään enää minkäänlaista promootiota. Onko ratkaisu kanta-asiakasohjelma, sosiaalinen media vai markkinointistrategian päivittäminen?

2. Sosiaalinen media

Rehellisyys palkitaan eli muutamien brändien edustajat totesivat että brändin rakentaminen ja ylläpitäminen olisi helpompaa perinteisin keinoin ilman sosiaalista mediaa. Keskusteluissa tuodaan esille ROI-vaateet mutta toisaalta eihän nämä vaatimukset aina koske perinteistä brändin rakentamistakaan.

3. Organisoituminen

Jos yritys päättää lopulta astua sosiaalisen median pariin, mistä tähän löytyisi resurssit. Kuka ehtii seurata kaikkia yhteisöjä, kuka ehtii muiden tehtävien ohella ylläpitää vuoropuhelua Facebookissa, kuka ehtii lähettää Twitter-viestejä? Muuttaisiko olemassaolevia tehtäväkuvia, rekrytoisiko lisää vai ostaisiko palvelua kumppanilta.

4. Kuluttajakäyttäytyminen

Kuluttajakäyttäytymisen muutos ei ole välttämättä vielä konkretisoitunut kaikilla tuotealueilla. Kuluttajat tekevät edelleen ostopäätöksiä ja brändivalintoja OIKEASTI ilman sosiaalista mediaa.

5. Muuttuva mediamaailma

Mediat ovat haasteessa pienenevien lukija- ja mainostajamäärien kanssa. Painettu lehti ja verkossa oleva lehti tunnistetaan jo eri medioiksi mutta digitaalisessa maailmassa potentiaaliset tulot ovat vielä murusina maailmalla ja nyt olisi aika kokeilla erilaisia malleja. Hakukonemarkkinointi on jo osa normaalia mediavalikoimaa.

Yhteenvetona voisi todeta että yritykset ja brändit ovat edelleen peruskysymysten äärellä. Ne harkitsevat tarkkaan esimerkiksi sosiaalisen median mahdollisuuksia omalta kannaltaan. Brändit eivät ole kertarytinällä pistämässä kaikkea uusiksi eivätkä uhraa hyväksi havaittuja toimintamalleja uusimpien twittereiden ja foursquaren takia.

Mainokset

6 menestysvinkkiä digitoimistoille

”Pitäisikö katsoa peiliin? Tämä kirjoitus väittää että kaikkien yritysten tulisi pystyä innovoimaan, meidän tulisi lopettaa yleisön aliarvioiminen ja unohtaa digi-etuliite. Haastetta kerrakseen yhdelle vuodelle!”
Looking to stay alive in the ever-changing agency world? Heed these words of advice for the coming year.

Maailman arvostetuimmat digibrändit

Futurelab on julkaissut tuoreen Futurelab100 listan. Lista pohjautuu Interbrand100-tutkimukseen eli listaan maailman arvokkaimmista brändeistä. Futurelab listaa omalla metodologiallaan nämä brändit uuteen järjestykseen niiden digitaalisen merkittävyyden näkökulmasta.

Frantic teki Futurelabin avustuksella saman tutkimuksen Suomessa kesällä ja aiheesta löytyy tietoa mm. YLEn verkkouutisista. Suomen digibrändit 2009 tutkimuksen tulokset löytyvät kokonaisuudessaan täältä.

Voidaanko näistä kahdesta digibränditutkimuksesta löytää jotain yhteistä? Tai sitten selkeästi erilaista?

1. Ensimmäisten 21 brändin joukosta löytyy suoraan kaksi samaa brändiä: Nike ja Nokia. Jos hiukan lavennetaan brändiä, Microsoft on voittaja koska sen Windows-brändi on Suomessa kolmantena ja Microsoft-brändi Futurelab100-listalla samalla sijalla.

2. Top20 on Futurelab100-listalla voimakkaammin tietotekniikka- ja erityisesti Internet-yritysten hallussa.

3. Futurelab100-listalta puuttuvat lähes kokonaan mediabrändit, joiden asema Suomen listalla on merkittävä. ThomsonReuters on sijalla 79 mutta sekin on hyvin monialainen yhtiö. Kertooko tämä sitten enemmän Suomen keskittyneestä mediamaailmasta?

4. Suomen listalla kärjessä on myös useita perinteisiä elintarvikebrändejä ja Futurelab100-listalta ensimmäisenä löytyy Heinz sijalta 67. Kertooko tämä siitä että Suomessa elintarvikealan kilpailu on kuitenkin vielä pienempää koska vanhat tutut nimet ovat edelleen mukana?

5. Futurelab100-tulosten kärkipäässä näkyy Internetin myötä syntyneitä brändejä (Amazon, eBay). Missä ovat vastaavanlaiset suomalaiset brändit!? Suomen listalta nämä puuttuvat kokonaan.

6. Millaisia havaintoja sinä teet?

On syytä huomioida että molemmat digibrändilistaukset perustuvat laajoihin bränditutkimuksiin ja brändimuutokset tapahtuvat hitaammin kuin verkossa tapahtuvien muutosten perusteella voisi odottaa. Uskon kuitenkin että pian nähdään esim. Facebook mukana listalla.

Koska digibrändi-tutkimus tehtiin Suomessa ensimmäistä kertaa, Suomen listan sisäisiä muutoksia emme pääse vertailemaan.