Markkinointi ei palaa enää entiselleen

Vuoden vaihteen jälkeen olen tavannut jo useamman markkinointijohtajan, jotka suhtautuvat toiveikkaasti talouden näkymiin. Kuulin heidän myös toteavan, että kohta palataan normaaliin tilanteeseen. Mutta markkinoinnissa ei ole enää paluuta entiseen, vuotta 2009 edeltäneeseen aikaan! Markkinoinnin tekeminen on muuttunut lopullisesti.

Yksityisasiakkaiden ostoprosessit muuttuvat jatkuvasti ja ostopäätöstä tehdessään he hakevat tietoa ensisijaisesti lähipiiristään tai noin 15–20 eri verkkolähteestä. Nuorisolle Youtubesta on tullut tärkein ”TV-kanava”. Eräiden tutkimusten mukaan luotettavuudessa Facebook on jo ohittanut TV:n. Muutos ei myöskään jää vapaa-aikaan, vaan viemme uudet toimintatavat töihin. Nuorten lääkäreiden toiseksi tärkein tiedonlähde verkossa on Google.

Yritysasiakkaan ostoprosessi on muuttunut samalla tavalla. Ennen kuin yritysasiakas tapaa myyjän, hän on kulkenut jo 60–90 % koko ostoprosessistaan. Perinteisesti myynnin koulutukseen ja kannustamiseen panostetaan merkittävästi, mutta riittääkö se, jos asiakas on jo kulkenut suurimman osan päätösmatkastaan? Yhä useammin asiakkaan harkinnassa merkittävin tiedonlähde on Internet, joka korvaa jo messutapahtumat. Sisältömarkkinointi onkin nyt tehokas keino tavoittaa tietoa hankkiva ja päätöstään harkitseva asiakas ajoissa.

booksMarkkinoinnin näkökulmasta mediakaan ei ole enää samanlainen kuin se oli aikoinaan viisi vuotta sitten.  Googlesta on tullut jokaisen yrityksen media ja sen analytiikka on opettanut markkinoijille jo uuden tavan mitata tuloksellisuutta. Perinteiset mediayhtiöt tulevat etsimään vielä rohkeammin uudenlaisia ansaintamuotoja ja mainonnan lisäksi tarjoamaan erilaisia myynnin ratkaisuja.

Markkinoinnin asema ja tiimin rakenne yrityksissä on myös muuttunut. Oman median rooli on kasvanut nopeasti ja yrityksiin on palkattu täysin uudenlaisia osaajia uusin tittelein. Vuoropuhelun rakentaminen ja sen mittaaminen reaaliaikaisesti edellyttää uusia työkaluja ja työtapoja. Ja sosiaalisesta mediasta on tullut asiakaspalvelukanava. Markkinointia ja yhä useammin koko liiketoimintaa seurataan esimerkiksi Net Promoter Score –mittarilla, joka mittaa asiakkaiden halukkuutta suositella yritystä tai tuotetta.

Samanaikaisesti asiakaskokemuksesta on tullut uusi strateginen kilpailuetu, joka haastaa myös markkinointijohtajan. Kampanjoiden ”puskeminen” ei tuota enää samanlaisia tuloksia, vaan markkinoinnin tulee tuottaa omalla toiminnallaan lisäarvoa asiakkaille. Perinteinen brändin rakentaminen ei enää riitä, koska asiakaskokemus itsessään on uusi brändi.

Kaikki edellä kuvatut tekijät osoittavat, että on aika lopettaa tilanteen normalisoitumisen odottaminen. Markkinointi ei palaa enää entiselleen. Nyt on jo aika hyväksyä muutos ja käynnistää markkinoinnin uudistaminen.

(kirjoitus ilmestyy Helsingin Ekonomien lehdessä 5.2.)

Advertisements

5 responses to “Markkinointi ei palaa enää entiselleen

  1. Reblogged this on Jani Aaltonen blogi and commented:
    Kari Korkiakoski kirjoittaa omassa blogissaan hienosti ja osuvasti ostamisen muutoksesta. Google on noin 200% suurempi päättäjämedia kuin Helsingin Sanomat. Mihin toimenpiteisiin olet omassa toiminnassasi ryhtynyt, jotta saat hyödyn itsellesi ja näyt sellaisella tiedolla joka kiinnostaa asiakastasi?

  2. Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Tosin Suomessa on kasapäin yrityksiä, joille asiakastarve, Google ja myyntisuppilo eivät sano mitään. Siinä on työsarkaa, erityisesti pk-yrityksissä.

  3. Osui ja upposi, etenkin kun oli juuri lukenut Kauppalehdestä masentava huonon muutosvastarinna ylistyksen ”Tutkimus: Sosiaalinen media on pian paraneva sairaus”…. Valitettavasti myös myyntiosastoilta kuuluu samaa viestiä ”kun tämä hömpötys menee ohi niin palaamme arkeen….” no se tapahtuu ihan yhtä varmasti kun se että faksit tulee vielä takaisn 😉

  4. Joskus tuntuu että tässä markkinoinnin transformaatiokeskustelussa ei ymmärretä käyttäytymisen perustaa, sorrutaan katsomaan asiaa yksipuolisesta kulmasta ja typistämään ihminen ja erityisesti kuluttaja utilitaristisen harhan vallassa staattiseksi tarpeiden tynnyriksi. Ei se niin mene.
    Niin kauan kuin esim. YLE ja Helsingin Sanomat ”perinteisten medioiden edustajina” ovat suomessa ylivoimaisesti siteeratuimpia medioita ne määrittelevät mistä myös verkossa puhutaan. Näistä Hesarin tapauksessa on kyse kaupallisesta mediasta ja samalla sillä on ainutkertainen potentiaali tuohon ”tarpeiden tynnyriin” vaikuttamisessa.
    Olisi mielestäni älyllisesti aika köyhää jos myyntisuppilon alkupää eli oman viestin linkkaaminen yleisön muuttuviin tarpeisiin (lue: brändimarkkinointi) unohdetaan.
    Kirjoitus on silti rautaa ja toivottavasti näkökulma & osaaminen yrityksissä todella laajenee ja päästään puhumaan myös googleuskovaisten kanssa koko prosessista 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s