Kuukausittainen arkisto:kesäkuu 2012

Suomalainen markkinointi – juuri nyt

Talentum järjesti eilen 14.6. ensimmäisen Markkinointijohtaja-tapahtuman joka houkutteli kiinnostavan ohjelmansa ansiosta määrällisesti ja laadullisesti hyvän yleisön paikalle. Ohjelma tavoitteli mielestäni hyvää läpileikkausta markkinointiin suomalaisissa yrityksissä juuri tällä hetkellä. Se kattoi onnistuneesti b2b ja b2c-yritysten markkinoinnin johtamisen nykytilanteen. Mikä parasta, paikalle ei oltu raahattu yhtään viisasta ulkomailta vaan äänessä olivat suomalaiset markkinoinnin tekijät.

On luonnollista että esityksissä käsiteltiin digitalisoitumista ja sosiaalista mediaa mutta kiinnostavinta oli miten markkinoinnin johdon huomio ja tekeminen eroaa b2b- ja b2c-yrityksissä. Olen itsekin todennut usein että perinteinen jako ei päde enää koska digitalisoituminen poistaa perinteisen medialähtöisen markkinoinnin eron. Mutta ero syntyy suomalaisten b2b- ja b2c-yritysten kehitystyön painopisteistä.

B2b-yrityksistä puheenvuoron pitivät Ruukki, Outotec ja Wärtsiä. Kaikkia näitä yhdistää palveluliiketoiminnan kasvu ja sen tuomat muutokset markkinointiin. Kaikissa puhutaan asiakkaan palvelukokemuksen kehittämisestä ja miten markkinointi tukee strategisia tavoitteita. Ja kaikkien yhteinen haaste tuntuu olevan asiantuntijoiden nostaminen mukaan vuorovaikutteiseen markkinointiin eli ”miten saisi suomalaisen insinöörin kirjoittamaan blogiin.” Ruukin Katja Kantola näytti myös konkreettisesti miten he ovat verkkomarkkinoinnissa saaneet käytännössä lisämyyntiä aikaiseksi.

Bränditaloista äänessä olivat Veikkaus, Gustav Paulig, Valio, Karl Fazer, Orion ja Sinebrychoff. Orionia lukuunottamatta puheenvuoroissa haasteeksi nousi digitalisoitumisen ja sosiaalisen median vaikutus markkinointiin ja markkinoinnin sisäiseen organisoitumiseen. Markkinointi on yhä enemmän sisäistä oman ja ansaitun median suunnittelua ja toteutusta. Tiimeissä on yhä enemmän sosiaalisen median ja hakukonemarkkinoinnin ammattilaisia. Kuten Karl Fazerin Kati Sulin totesi, sosiaalinen media on tuonut markkinointiin uuden ulottuvuuden – tämän päivän. Puheenvuorojen perusteella kaikki ovat kuitenkin päättäneet ”epäonnistua nopeasti” eli yritykset opettelevat rohkeasti ja menestyksekkäästi uusia tapoja tehdä markkinointia.

Valitettavasti keskusteluun saapui myös ikuinen ”miksi markkinointi ei ole johdon agendalla” aihe. Markkinoinnin ammattilaiset ovat asiantuntijoita ymmärtämään miten asiakkaita puhutellaan – miten viestitään asiakkaan kannalta kiinnostavasti. Mutta markkinoijat eivät näköjään muista puhua oikeista asioista asiakkaan kielellä kun kyseessä ovat sisäiset asiakkaat (toimitusjohtaja, myyntijohtaja, hallituksen jäsenet, etc.). Vetäessämme Aalto EE:n Change Marketing! -foorumia yhdessä Nando Malmelinin kanssa olemme päättäneet jo alussa ettei siellä tätä valitusvirttä lauleta.

Markkinointijohtaja-seminaari toimi hyvin koska lyhyet puheenvuorot muutamia poikkeuksia lukuunottamatta avasivat rohkeasti markkinoinnin tekemisen arkea suurissa suomalaisissa bränd- ja teollisuusyrityksissä.

Yksityiskohtaisempaa sisältöä seminaarin sisällöstä voi löytää myös Twitteristä hashtagilla #markkinointijohtaja.

Yrityksen tärkein kirja

Kun uusi työntekijä saapuu töihin, uusi ura alkaa tutustumisella ja perehdytyksellä. Ensimmäisten hetkien ja päivien kuluessa työntekijä yrittää imeä itseensä kaiken olennaisen joka ei välttämättä ole sitä mitä uusi työnantaja kuvittelisi. Työnantaja toivoisi että yrityksen missio, visio ja strategia olisi jo sisäistetty mutta käytännössä työntekijä miettii miksi hän istuu siellä missä hän istuu ja mitä hänen pitäisi tehdä.

Useat yritykset ovat ymmärtäneet että yhä abstraktimman liiketoiminnan kuvaamiseksi ei riitä enää muutama sana tai strategiapaperi. Parhaat yritykset ovat ymmärtäneet että heidän ainoa voimavara on henkilöstössä ja siksi jokainen työntekijä on tärkeä ja jokainen uusi työntekijä on riski.

Esimerkiksi pelintekijä Valve ja nykyisin Amazonin omistama kenkien verkkokauppa Zappos ovat ymmärtäneet että uusien työntekijöiden palkkaus ja ”sisäänajo” on keskeisin osa-alue yrityksessä. Molemmat ovat rakentaneet omanlaisensa työntekijän käsikirjan joka kertoo konkreettisesti ja syvällisesti mikä yrityksessä on keskeisintä. Käsikirja siis kertoo yrityksen toimintafilosofiasta eikä vain säännöistä ja rajoitteista.

Valve ja Zappos ovat ymmärtäneet että heidän täytyy valjastaa kaikki työntekijänsä ymmärtämään mikä on olennaista. Kummankin menestys perustuu työntekijöiden valtuuttamiseen niin suunnittelussa kuin ongelmanratkaisussa. On kiinnostavaa että kumpikin yritys sitouttaa työntekijänsä vahvasti mukaan rekrytointiin. Zappoksella jokainen uusi potentiaalinen työntekijä tapaa useita työntekijöitä ennen rekrytointia.

Jotain Zappoksen menestyksen kulmakivista kertoo se että vielä rekrytoinnin jälkeenkin uudelle työntekijälle voidaan sanoa että ”ei kiitos” jos hänen arvomaailmansa ei vastaa yrityksen odotuksia. Työntekijälle maksetaan erikseen siitä että hän ”ei tule” töihin! Zappos siis vaalii asiakaslähtöisyyden merkitystä niin voimakkaasti ettei vääränlaisia työntekijöitä haluta yritykseen tuhoamaan menestyksen ydintä.

Kummassakin yrityksessä työntekijän käsikirjaan on käytetty merkittävä määrä työtä mutta se on ollut paras keino saada taloon tulevat työntekijät omaksumaan yrityksen keskeinen toimintafilosofia.

Yhä useampi yritys haluaa olla asiakaslähtöinen mutta siihen ei riitä johdon tahtotila. Jokaisen työntekijän tulee ymmärtää mitä se tarkoittaa käytännössä eikä vain visio- ja strategiatasolla. Työntekijän käsikirja voi siis olla tärkein kirja yritykselle joka haluaa saada kaikki työntekijät toimimaan asiakaslähtöisesti.