Kuukausittainen arkisto:Touko 2012

0% suomalaisista yrityksistä on markkinaorientoituneita

Aalto EE:n Change Marketing! -foorumi käsitteli tällä kertaa markkinoinnin vaikuttavuutta ja mittaamista. Keskustelun perusteella erittäin moni yritys yrittää löytää mittareita jotka tarjoaisivat ajankohtaista tietoa vuorovaikutuksesta ja pystyisivät jopa ennakoimaan tulevaa. Tällä hetkellä markkinointiin ollaan helposti tuomassa lisää mittareita mutta osataanko lopulta valita ne tärkeimmät mittarit ja keskittyä niihin?

Ensimmäisen puheenvuoron piti professori Henrikki Tikkanen joka peilasi Startmarkin tutkimustulosten kehitystä. Tulosten perusteella markkinoinnin vaikuttavuuden seuranta on jopa heikentynyt vuosien 2008-2010 välillä. Juuri nyt ollaan tekemässä uutta tutkimusta ja se varmaankin kertoo onko edellinen muutos ollut talouskriisin heijastumaa.

Tämän lisäksi Henrikki Tikkanen puhui markkinaorientaation merkityksestä. Hän kertoi että yhdenmukaisella tutkimusmallilla tehty selvitys on kertonut että 34% englantilaisista yrityksistä on markkinaorientoituneita. Vastaava tulos Suomessa oli 0%! Markkinaorientoituneisuuden aste heijastelee kyseisen markkinan kilpailutilannetta ja haastavuutta toimijoiden kannalta. Tämän perusteella Suomea voidaan pitää vielä erittäin houkuttelevana markkinana ulkomaisille toimijoille ja toisaalta suomalaisten yritysten tulisi herätä ajoissa tähän haasteeseen.

Kuten Henrikki Tikkanen totesi että ”markkinaorientoituneet yritykset tapaavat olla menestyneempiä”. Missä ovat siis nämä suomalaiset menestyjät?

Antti Vassinen puolestaan esitteli tuoretta väitöskirjaansa jossa hän mallinsi uuden menetelmän jonka avulla saataisiin esille ne markkinoinnin toimenpiteet jotka ovat tuottaneet tulosta tai ovat olleet tuloksettomia. Malli itsessään perustuu yrityksen kvantitatiivisen markkinointi- ja liiketoimintainformaation analyysiin ja vaatii aikaa ja tiedonkäsittelyvoimaa.

Oli erittäin kiinnostavaa kuulla Valion kokemuksia uudesta ”Causal Explanation of Marketing Outcomes” mallista. Yksi konkreettinen muutos Valiolla oli markkinoinnin lokikirjan käyttöönotto. Tutkimus kertoo että toimenpiteiden onnistumiseen vaikuttaa useita eri tekijöitä ja siksi on tärkeää dokumentoida millaisissa olosuhteissa (kampanjat, hintamuutokset, kilpailijoiden toimenpiteet, etc.) markkinointia on tehty. Kuten Antti Vassinen totesi, kilpailijan markkinoinnin mallia ei voi kopioida vaan jokaisen täytyy tehdä omista lähtökohdista itselle sopiva kokonaisuus.

Tällä kertaa osallistujat saivat todella tuoretta tietoa markkinoinnin mittariston kehittämiseen. Seuraava Change Marketing! -foorumi pidetään muuten 4.9. ja aiheena on markkinoinnin organisoiminen.

Mainokset

Irtolaisten summa

Olen tavannut viimeisten viikkojen aikana useita markkinointiviestinnän suunnittelijoita jotka ovat irtaantuneet perinteisistä tunnetuista ja tuntemattomista toimistoista ja aloittaneet itsellisinä suunnittelijoina. He olivat rohkaisseet mielensä kyllästyttyään jatkuvaan surkastumisen kierteeseen ja yhä monimutkaistuvaan sisäiseen toimintaan. Perinteisesti toimialalle on syntynyt joukko ”freelancereita” taantuman aikana mutta uskon että tässä on kysymys jostain muusta.

Asiakasyritykset ovat edelleen sekaisin muuttuvan markkinointiviestinnän suhteen. He yrittävät ymmärtää mitä kukin heille yrittää tarjota ja mitä he itse asiassa tarvitsisivat. Tällä hetkellä ratkaisu voi olla se tuttu luova suunnittelija joka tarjoaa suoraviivaisen jopa strategisen ratkaisun nopeasti ja kustannustehokkaasti. Markkinointia tehdään monessa yrityksessä vielä säästöliekillä ja tällainen suoraviivainen ratkaisu toimii monen markkinoinnin päättäjän mielestä hyvin.

Mutta onko tästä enää paluuta vanhaan aikaan? Palaavatko nämä suunnittelijat töihin vanhoihin tuttuihin taloihin? Jos katsotaan toimistolistaa, niitä vanhoja tuttuja taloja on entistä vähemmän jäljellä. Ja jos nämä irtolaiset päätyvät johonkin kuukausipalkalle, he menevät yhä todennäköisemmin digitoimistoihin ja peliyrityksiin.

Kiinnostavaa on kuitenkin se mitä näistä irtolaisista voi yhdessä syntyä. He ovat oppineet uuden suoraviivaisen tavan tehdä työtä, he ovat oppineet keskustelemaan asiakkaiden kanssa ilman turhia roolileikkejä. Ja asiakkaat ovat oppineet toimimaan heidän kanssaan. Eikö tässä ajassa tarvita yhä enemmän sisällöntuottajia jotka voivat tehdä asiakkaille sisältöjä niin perinteiseen kuin sosiaaliseen mediaan. Ja kaiken lisäksi yhä enemmän TV- ja radiomainoksista valmistuu näiden irtolaisten toimesta.

Irtolaisten uudesta tavasta tehdä markkinointia voi syntyä täysin uudenlaisia tapoja rakentaa työyhteisöjä ja toimistoja. Toimistomurroksen voittajia voivat olla hiljaiset työteliäät irtolaiset.

Aatteeton ja visioton aika

Vapun päivän perinteisiini kuuluu En valinnut asiaa -kokoelman kuunteleminen. Kokoelma sisältää tuttuja taistolaislauluja joiden kuunteleminen saa aikaiseksi niin hymyilyä kuin ihmettelyä. Lauluista heijastuu niin tekijöiden kuin esittäjien vakavuus. He uskovat siihen mitä ovat tekemässä ja tästä ajasta on vaikea löytää aatteita joihin kukaan uskoisi yhtä vahvasti. Reaalipolitiikka ohjaa meitä ja aatteet on laitettu syrjään.

Mielestäni samanlainen aatteeton tai enemmänkin visioton suuntaus on havaittavissa suomalaisessa yrityselämässä. Yrityksiä ohjataan kulurakenteita viilaamalla tai organisaatiorakenteita uudistamalla mutta harvassa ovat ne yritysjohtajat ja omistajat jotka ovat pystyneet ohjaamaan laivansa täysin uusille vesille. Suomalaiset osaavat kyllä teknisen innovoinnin ja hyvinä esimerkkeinä toimivat niin Nokia, Vacon kuin Basware. Mutta missä ovat ne suomalaiset yritykset jotka ovat rakentaneet kansainvälisen menestyksensä esimerkiksi ylivertaiseen palvelukonseptiin? Suomalaiset ovat kokeilleet palveluyritysten kansainvälistymistä mutta menestystä tuntuu syntyvän vain vanhan Neuvostoliiton alueella.

Zappos on kenkien verkkokauppa joka saavutti noin 100 miljoonan dollarin liikevaihdon keskittymällä verkkokaupan potentiaaliiin. Seuraava kasvuloikka vaati kuitenkin päätöksen tehdä asiakkaista onnellisia. Käytännössä se tarkoitti sitä että asiakkaille annettiin toimitus- ja palautustakuu. Sen lisäksi Zappos päätti että se tarvitsee parhaat työntekijät jotka pystyvät tekemään asiakkaista onnellisia. Yrityksen liikevaihto kasvoi lähes miljardiin dollariin ennen kuin Amazon osti sen. Toinen, suomalainen esimerkki on Mifuko joka suunnittelee skandinaavisen tyylin mukaisia koruja, laukkuja ja esineitä. Mutta kaikki tuotteet valmistetaan kenialaisissa työpajoissa joissa työskentelee esimerkiksi liikuntarajoitteisia, HIV-positiivisia ja kehitysvammaisia. Mifukon liiketoiminta on toki vielä pientä mutta on varmaa että näin vahvalle pohjalle rakennettu yritys tulee menestymään.

Asiakaslähtöisyys ja vastuullisuus ovat esimerkkejä visiotasoisista tekijöistä jotka antavat vahvat pohjan yrityksen toiminnalle. Ne kantavat pidemmälle kuin seuraavaan kvartaaliin tai tuoteideaan. Suomi tarvitsee tällä hetkellä entistä enemmän yrityksiä jotka nojaavat toimintansa muuhunkin kuin edellisen vuoden tilinpäätökseen tai teknologiaan.