Monthly Archives: elokuu 2011

Siis miksi asiakkaita ei kannattaisi kuunnella?

Viimeisen viikon aikana olen lukenut pari kirjoitusta siitä että asiakkaita ei kannattaisi kuunnella. Fast Company kirjoitti ettei kuluttajalähtöinen suunnittelu johda innovointiin ja kotoisemmin Riku Vassinen kirjoitti puolestaan siitä että yrityksellä täytyy olla oma näkemys eikä jatkuva tutkiminen ratkaise yrityksen haasteita.

Viime aikoina jokainen itseänsä kunnioittava brändi on järjestänyt kampanjan jossa kuluttajat ovat voineet osallistua suunnitteluun ja innovointiin. Sosiaalisen median välinen tämä on jopa liian helppoa tehdä. Lopputuloskin jää helposti ”kuuntelemme asiakkaita” leimalla varustetuksi kampanjaksi.

Asiakkaiden kuuntelu on kuitenkin tärkeä osa niin Applen kuin Ikean toiminnassa. Molemmmissa kirjoituksissa nimittäin viitattiin näihin kahteen brändiin. Oleellisempi kysymys onkin missä vaiheessa asiakasta kannattaa kuunnella.

Kuten molemmat kirjoittivat, asiakas ei ole parhaimmillaan innovoimassa yrityksen uutta tulevaisuutta. Yrityksellä ja sen avainhenkilöillä täytyy olla näkemystä ja rohkeutta. Mutta asiakas on paras asiantuntija kun kysymys on yrityksen tai brändin palvelu- ja tuotekokemuksesta. Yrityksen tulee siis pystyä innovoimaan itsenäisesti mutta yrityksen tulee kyetä kuuntelemaan tiiviisti asiakkaitaan jotta uudesta palvelusta tai tuotteesta voidaan tehdä entistä parempi.

Asiakkaita kannattaa kuunnella entistä tarkemmin mutta kuten Henry Ford sanoi, ”jos olisin kysynyt amerikkalaisilta, he olisivat halunneet nopeamman hevosen.” Asiakkaita kannattaa kuunnella koska merkittävien brändien verkossa olevasta sisällöstä joka neljäs on kuluttajien tuottamaa. Verkossa on totuus yrityksestä ja brändistä – halusimme sitä tai emme. Ja useat tutkimukset ovat jo kertoneet sen että muiden kuluttajien verkossa kertomat kokemukset vaikuttavat meidän ostopäätöksiin.

Juuri tästä johtuen jo lähes 50% yli 500 miljoonan dollarin liikevaihdon tekevistä yrityksistä käyttää Net Promoter -mallia oman asiakaslähtöisyyden kehittämiseksi. Se on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi selvittää ja ratkaista asiakkaiden kokemia tuote- ja organisaatio-ongelmia.

Asiakas ei osaa välttämättä kertoa mitä hän seuraavaksi tarvitsee mutta hän osaa kertoa varmasti jos hänelle tarjottu palvelu tai tuote ei toimi.

Jalkakäytäviltä digitaalisille valtateille

Procter and Gamble selvitti muutamia vuosia sitten millaisen määrän TV-kanavia he ovat tarvinneet eri aikoina tavoittaakseen 80% USA:n naisista 30 sekunnin TV-spotilla. Tulokset olivat kiinnostavia:

1960: 3 TV-kanavaa
2005: 100 TV-kanavaa!

On varmasti ollut hienoa tehdä markkinointia 60-luvulla, jolloin pääoman riitti varmistamaan onnistuneen lopputuloksen. Ajatus siitä että puolet markkinoinnista menee hukkaan on tuskin syntynyt vielä silloin koska tuollaisella kaavalla oli vaikea epäonnistua.

Samalla on tietysti kiinnostavaa projisoida kehitystä nykyaikaan sekä USA:ssa että Suomessa. Sen lisäksi että TV-kanavien määrä kasvaa edelleen, myös muu mediakenttä on muuttunut. Digitalisoituminen ja sen seuraukset muuttavat jatkuvasti markkinoijan todellisuutta.

Muutoksen keskellä on syytä kysyä, toimiiko enää edes jäljelle jäänyt puolikas mediamarkkinoinnista? Keskustelin aiheesta TV:n ja myymäläpromootion maailmassa elävän bränditalon kanssa ja he ovat jo huomanneet ettei televisioon laitettavat lisäpanokset tuota tulosta samalla tavalla kuin aiemmin. Markkinoija ei löydä enää turvasatamaa panoksilleen vaan jokaisen täytyy etsiä yksilöllinen tiensä.

Samalla hienolla 60-luvulla ihastuttiin median voimaan ja unohdettiin että nykyiset asiakkaat ovat yrityksen ja brändin keskeinen voimavara. Sen sijaan että oltaisiin panostettu nykyisistä asiakkaista kasvavaan voimaan ja liiketoimintaan, keskityttiin kampanjointiin, median ostamiseen ja uusien asiakkaiden hankintaan.

Uskon että nyt olisi syytä palata juurilleen 40-vuoden harhailun jälkeen. Markkinoinnin panokset löytävät parhaan hyödyn tyytyväisistä asiakkaista jotka, kuten jo tiedämme, kertovat kokemuksena eteenpäin. Tosin ei enää vain jalkakäytävillä vaan digitaalisilla valtateillä.

Kuka voittaa diilit?

Ehdin kesän aikana katsoa myös televisiota ja minusta tuntuu että MTV3:n suurin mainostaja oli Kimppadiili. Ja sehän on puolestaan MTV3:n oma yhteisöostamisen palvelu jonka yhtiö toteutti nopeasti ja päätti lanseerata tehokkaalla tavalla – käyttäen oman median mahdollisuuksia. Yhteisöostaminen tarkoittaa siis tarjouksia, jotka toteutuvat esimerkiksi 24 tunnin aikana vain jos ostajia on riittävästi.

Yhteisöostamisen edelläkävijä Yhdysvalloissa on Groupon joka on jo listautumassa pörssiin ja on saavuttanut mahdollisesti markkinajohtajan aseman Suomessakin Citydeal-brändin kautta. Sanoma-konserni ei ole myöskään jäänyt osattomaksi tästä uudesta mahdollisuudesta vaan he ostivat vuoden alussa Offerium-verkkopalvelun joka tarjoaa samanlaista palvelua. On vain ajan kysymys milloin Sanoma saa integroitua tällä hetkellä vielä erillisen palvelun paremmin omaan toimintaansa ja brändeihin. Sanoman Nelonen ja Ilta-Sanomat saisivat palveluun vauhtia nopeasti.

Mutta mikä tässä on niin kiinnostavaa että perinteisetkin mediatalot ovat halunneet nopeasti mukaan ja ovat valmiita panostamaan merkittäviäkin summia oman asemansa vahvistamiseksi uudenlaisen liiketoimintamallin hyödyntämisessä? Miten tämä liiketoimintamalli sopii heidän toimintaan?

Ilya Verdashko kirjoittaa että sanomalehdillä on luontainen ja vahva yhteys paikallisiin lukijoihin ja mainostajiin. Menestyminen tässä kilpailussa vaatii juuri sitä – valmiita yhteyksiä oikeisiin yrityksiin ja luonnollisesti kykyä motivoida potentiaaliset asiakkaat antamaan sähköpostiosoitteensa. Mutta onko tästä sanomalehtien pelastajaksi kuten Ilya Verdashko kirjoittaa? Tuskin sentään mutta tämä on mediataloille jälleen yksi uusi väline rakentaa yhteys lukijoihin ja ennen kaikkea keino korvata pieneneviä mainostuloja.

Kuinka käy sitten Citydealin? Epäilen että se ei pysty säilyttämään asemaansa koska se häviää tunnettuudessa nopeasti mediataloille. Citydealin etuna on keskittyminen vain tähän liiketoimintaan ja sen ainoa keino on olla siinä paras ilman että se kannibalisoi asiakkaiden ja mainostajien kokemuksia. Ja kuka tässä kipailussa voittaa? En usko että sähköpostiosoitteiden määrä yksin ratkaisee. Kuluttajat ovat kuitenkin brändiuskollisia ja se joka pystyy keräämään parhaat brändit mukaansa, on vahvoilla. Ja siinä suurilla mediayhtiöllä on etu puolellaan. Tosin MTV3:n Kimppadiilin tarjoukset eivät ainakaan vielä ole sillä tasolla kuin odottaisi. Uskon kuitenkin että tulevaisuudessa yhteisöostamisen palveluista tulee luonnollinen osa yhä useamman mediayhtiön liiketoimintaa.

Liiketoimintamalli on vielä uusi ja sen huomaa myös siitä että kaikki edellä kuvatut palvelut (Kimppadiili, Citydeal ja Offerium) ovat täysin samanlaisia myös käyttöliittymän näkökulmasta.