Monthly Archives: maaliskuu 2011

Näin edelläkävijät investoivat sosiaaliseen mediaan

Mikä erottaa keskivertoyrityksen sosiaalisen median investoinnit edelläkävijästä? Sitä on selvittänyt Yhdysvalloissa Altimeter Group. Tutkimuksessa yritys selvitti siis miten esimerkiksi Dell, Microsoft, Adobe, HP ja eräät muut edelläkävijöiksi luokiteltavat suuret yritykset panostavat tällä hetkellä sosiaaliseen mediaan.

Tulokset olivat mielestäni kiinnostavia mutta toisaalta myös yllätyksettömiä. Keskeisiä löydöksiä? Ensinnäkin usein kuvitellaan että sosiaalinen media vähentää yritysten tarvetta tehdä markkinointiviestintää. Tämä tutkimus kertoo että yritykset itse asiassa kasvattavat panostustaan kasvattamalla omaa tiimiään! Omaa työvoimaa tarvitaan tutkimuksen mukaan erityisesti monitorointiin, vuoropuheluun (esim. Facebook-palvelun viestit ja vastausten seuranta), uusien työkalujen analysointiin ja integrointiin. Edelläkävijät ovat jo opettelemassa sosiaalisen median CRM -ratkaisuja kun suuri joukko vasta opettelee brändin tai yrityksen monitorointia.

On huomioitava tutkimuksen ohella se että suurin muutos sosiaalisen median panostusten kasvun rinnalla on perinteisen mediamainonnan lasku ja siitä saavutettavat säästöt. Tuoreimpana esimerkkinä on Coca-Colan päätös vähentää mainontaa 6,6%. Microsoft on puolestaan ilmoittanut että se tulee käyttämään jo lähivuosina 50% panoksista digitaaliseeen ympäristöön.

Erot edelläkävijöiden ja seurailijoiden välillä löytyvät tästä graafista:

Average Spending on Social Business by "Advanced" Companies

Perinteisten mainostoimistojen tulisi huolestua koska edelläkävijäyritykset käyttävät apunaan uusia sosiaalisen median toimistoja. Ne ovat tekemässä saman virheen kuin 15 vuotta sitten jolloin ne ohittivat Internetin vaikutuksen ja potentiaalin. Suomessa ne voisivat ehtiä vielä mukaan koska tämä todellisuus saapuu tänne viiveellä.

Kirjoitin aiemmin markkinointi- ja viestintäjohtajan tulevaisuudesta ja siitä kuinka heidän tulisi ymmärtää operatiivinen muutos jonka sosiaalinen media tuo mukanaan. Painopiste omien resurssien ja mediapanostusten välillä tulee muuttumaan. Tiimin ja osaamisten rakentaminen ei tapahdu kuitenkaan hetkessä ja siksi kehitystyö olisi syytä aloittaa ajoissa.

Altimer Groupin koko raportti löytyy tästä:

Yhteisöllinen ylijäämä

Yksi kiinnostavimmista kirjoista viime aikoina on ollut Clay Shirkyn Cognitive Surplus. Kirja, jossa ei ole yhtään kuvaa tai graafia. Kirjaan jää kuitenkin koukkuun ja se haastaa ajattelemaan teknologian vaikutusta kiinnostavalla tavalla. Itse löysin Clay Shirkyn hänen blogikirjoituksen pohjalta. Kirjoitus käsittelee monimutkaisten yritysrakenteiden haasteita.

Keskeinen viesti koskee ihmisten ajankäytön muutosta. Hänen mukaansa työn ja asumisen muuttumisen myötä syntynyt vapaa-aika on täytetty erilaisella sisällöllä. 1720-luvun Lontoo kasvoi nopeasti ja kaupunkiin valui uutta väkeä jolla ei ollut työtä ja tekemistä. Tämä johti nopeasti ginin juonnin kasvuun. Samalla tavalla television katselu on täyttänyt meidän aikanamme vapaa-ajan. Ja nyt elämme murrosvaihetta, jossa TV:n katselu vähenee. Keskeinen Clay Shirkyn kysymys onkin mitä teemme tällä yhteisöllisellä ylijäämällä! Eli mihin käytämme vapautuneen ajan ja aivokapasiteetin.

Esimerkkeinä Clay Shirky käyttää Wikipediaa ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Olemme siis Shirkyn mukaan valmiita käyttämään aikaamme yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kehittyneissä maissa koulutetulla väestöllä on biljoona tuntia vapaa-aikaa, josta merkittävä osa on mennyt TV:n katseluun. Ja nyt se olisi vapautumassa. Shirkyn näkemyksen mukaan vapautuva aika siirtyisi johonkin hyödylliseen mikä minun mielestä ei välttämättä tule toteutumaan. Etsimme ehkä uudenlaisia keinoja leppoistella tulevaisuuden ginin ja TV:n seurassa sen sijaan että olisimme yhdessä tekemässä hyvää.

Kuten Shirky itsekin totesi, emme pysty vielä edes arvaamaan mihin tämä muutos johtaa. Kävisikö niin että edes osa tuosta vapautuvasta ajasta ohjautuisi People’s Supermarketin kaltaisiin hankkeisiin. Ja seuraisiko meitä viimeisten vuosikymmenten aikana TV:n kasvattamia kuluttajasukupolvia uusi demokratiasukupolvi, joka olisi valmis ohjaamaan vapautuvaa aikaa ja henkistä kapasiteettia demokratian tuomiseen uudelle aikakaudelle.

Mielestäni Clay Shirkyn maalaama kuva antaa uuden ulottuvuuden tyypilliselle keskustelulle tarpeesta uudistaa markkinointia tai liiketoiminnan rakenteita. Hän rakentaa täysin uudenlaisen kuvan tulevaisuuden kuluttajasta, josta on tullut aidosti kansalainen.

Osuuskunta ja uusi kuluttaja

Olen kuluvan vuoden aikana ollut kuuntelemassa niin OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhisen kuin Tapiola-ryhmän Asmo Kalpalan näkemyksiä finanssikriisistä. Molemmat edustavat pitkän linjan finanssialan kokemusta ja molemmat hämmästelivät finanssikriisin aikaisia tapahtumia. Kiinnostavaa oli kuulla myös että Reijo Karhinen mietiskeli työhuoneessaan keskellä myllerrystä miltä maailma näyttää pari päivää ennen talousjärjestelmän romahdusta.

Sekä OP- että Tapiola-ryhmä ovat olleet kuitenkin voittajia viime vuosien tapahtumissa. Onko sillä merkitystä että molemmat ovat asiakkaidensa omistamia osuuskuntia? Onko toimintamalli tehnyt toimialalla koetut ylilyönnit mahdottomiksi? EU:n stressitestin voittajien joukossa oli OP:n lisäksi muitakin osuustoiminnallisia finanssiryhmiä.

Osuustoiminnallinen ajattelu on laajemminkin nousussa. Niin luovan alan ammattilaiset kuin tervellistä ruokaa haluavat perheet rakentavat osuuskuntia, joiden tavoitteena ei ole voiton maksimointi. Mutta perinteinen osuuskunta-ajatus ei välttämättä toimi enää tässä ajassa. Kuka meistä on oikeasti sitoutunut SOK:n tai OP-ryhmän osuustoiminnalliseen aatteeseen?

Kiinnostava esimerkki kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta on People’s Supermarket. Se on voittoa tavoitteleva ruokakauppa, joka tarjoaa asiakkailleen lähiruokaa. Kiinnostavaa on kuitenkin se että jokaisella on mahdollisuus liittyä kaupan jäseneksi ja se oikeuttaa 10% alennukseen mutta sitoo 4 tunnin työhön neljän viikon jakson aikana. Eli osuuskuntaan liittyminen sitoo konkreettisesti kaupan toimintaan mukaan. Voisiko People’s Supermarket olla yksi esimerkki uudenlaisesta yritystoiminnasta? Voisiko vastaava malli voisi sopia esimerkiksi ikääntyneiden hoitopalvelujen tuottamiseen? Silloin oleellista ei ole alennus vaan ehkäpä oman tulevan arvokkaan vanhuuden varmistaminen.

Osuustoiminta nykymuodossaan on syntynyt raaka-aineiden tuottajien aseman turvaamiseen ja riskien jakamiseen. Tällä hetkellä osuustoiminnan mahdollisuudet eivät saisi olla sidottu maantieteeseen. Digitalisoitumisen myötä kuluttajat ovat ottamassa niin halutessaan vallan itselleen. Uskon että kuluttajat tulevat käyttämään tätä mahdollisuutta innovatiivisella tavalla ja osuustoiminta saavuttaa uusia ulottuvuuksia.