Valtion suojelun riski

Viime viikkoina mediassa on kiinnitetty huomiota kuinka Vierumäelle ollaan rakentamassa Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen isoa puukerrostaloa. Kiinnostavan aiheesta tekee se että siitä syntyi uutinen. Taustalla on se surullinen tosiasia että Suomi edustaa puurakentamisessa Euroopan häntäpäätä. Tämähän ei ole ihme koska Suomessa puurakentamisen potentiaalisesti keskeiset vaikuttajat ovat itse asiassa kemian alan yritykset Stora Enso, UPM ja Metsäliitto. Ja tulevaisuudessa Suomen puurakentaminen on näiden yritysten kannalta entistä merkityksettömämpää koska niiden huomio keksittyy tällä hetkellä kehittyville markkinoille tai energiapuun tuottamiseen.

Mielestäni historiallinen perusongelma puurakentamisen kannalta on metsäalan saama erityissuojelu valtiolta. Se johti vuosikymmenten aikana siihen harhaluuloon että toimialalla kaikki on hyvin. Ja huomaamatta betoni- ja teräsalan yritykset lobbasivat läpi lait jotka käytännössä estivät puurakentamiset. Keskisuuret puualan yritykset pyrkivät nyt epätoivoisesti korjaamaan tätä tilannetta.

Samanlaisessa erityissuojelussa olivat bioalan yritykset 90-luvulla. Niihin uskottiin ja toimialalle tarjottiin valtion avustuksella merkittäviä investointeja. Muistiko kukaan kysyä asiakkailta mitä he halusivat? Minusta tuntuu että Nokia pääsi samanlaiseen valtion erityissuojeluun. Sille koulutettiin insinöörit ja muut osaajat. Mutta muistiko kukaan Nokian sisällä kysyä onko tämä mitä me haluamme?

Viimeisen viikon ajan ”Evankelisluterilainen Kirkko Oy” on joutunut kohtaamaan valtion erityissuojelun ongelman. Sen ei ole tarvinnut kuunnella asiakkaitaan eli jäseniään enää pitkään aikaan ja viimeisen kymmenen vuoden aikana se on törmännyt tähän ongelmaan nyt kaksi kertaa (naisten pappeus ja homojen avio-oikeus). Ja edelleen tämän ”yhtiön” sisällä viilataan pilkkuja ja keskusteluohjeita papeille kun edessä on vähintään puurakentamisen kokema tuskainen tie.

Valtio voi toimia arvokkaana käynnistysvaiheen mahdollistajana mutta liian pitkäaikainen valtiovallan suojelu ja halaus muodostuvat toimialalle ja yksittäiselle yritykselle riskiksi. Tunnusomaista kaikille edellä kuvatuille toimialoille ja yrityksille on ollut tuudittautuminen täysin vääränlaiseen hyvänolon tunteeseen ja asiakkaan merkityksen unohtaminen. Osalle näistä muutoksen aikaan saaminen on itsestä kiinni mutta toisille muutos tapahtuu vain lainsäädännön kautta.

Advertisements

One response to “Valtion suojelun riski

  1. Olen niin samaa mieltä, Kari! Ja tuossa naispappeuden ja homoseksuaalien avio- ja ADOPTIOoikeuden välissä oli vielä pieni kriisinpoikanen, kun Irjaa vihittiin Suomessa ensimmäiseksi naispuoliseksi piispaksi. Valtion suojelu voi tosiaan kääntyä itseään vastaan jos se jatkuu liian pitkään.

    Tulipa tästä mieleen tuetut hankkeet, esim. EU-rahoitteiset projektit. Jääkö sinne ison suojakilven ja rahavirtojen taakse muhimaan hyviä ideoita isoon mustaan aukkoon, niin että niitä ei kukaan löydä koskaan?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s