Monthly Archives: heinäkuu 2010

Kesä ja vinksahtanut kohderyhmä

Kesä ja loma on edennyt siihen vaiheeseen että nyt voisi tehdä havaintoja Suomen kesästä myös markkinoinnin näkökulmasta. Seuraavat huomioni eivät olet missään tärkeys- tai havainnointijärjestyksessä. Ne vain sattuvat asettumaan tähän järjestykseen.

1. Hauskat olut- ja makkaramainokset

Kesän saapumisen huomaa aina siitä että alkukesästä TV:ssä pyörivät mitä hauskimmat olut- ja makkaramainokset. En tosin kuulu näiden tuotteiden kohderyhmään koska olutmainokset ovat suunnattu ennen kaikkea festari-ikäisille nuorille miehille ja makkaramainokset keski-ikäisille oluen juojille, jotka haluaisivat päästä festareille. Saattavathan nämä mainokset pyöriä edelleen mutta katsooko kukaan TV:tä tällaisena kesänä?

2. Kesällä radiomainonta toimii

Tämä vanha mainostajien totuus on kuolemassa. MP3-soittimet, iTunes ja viime aikoina erityisesti Spotify ovat tehneet radiosta turhia kotona ja nyt myös kesämökillä, jossa halutaan ehkä kokea normaalin musiikkimaun ulkopuolisia musiikkielämyksiä. Tätä varten ei tarvitse enää avata radiota. Eikä radiota tarvitse kuunnella enää autossa koska MP3-soitin tai iTunes tarjoaa rajattoman musiikkivalikoiman matkaajille.

3. Sosiaalinen media kännykässä

Jokainen päivittää tällä hetkellä statuksensa kännykällä. Jokainen haluaa kertoa missä on menossa tai mistä tulossa. Mutta en ole nähnyt että brändit olisivat olleet aktiivisia lomakaudella esim. Facebookissa. Eikö sosiaalinen media ole vielä ollutkaan mukana markkinointiosastojen kesäkalenterissa?

4. Nostalgiamedia

Kesälomalla voi vapauttaa itsensä modernista mediakulutuksesta ja lukea uutiset Twitterin sijasta vaikka lomakohteen paikallista lehteä. Taannumme vanhaan hyvään media-aikaan, jolloin kaikki oli paljon selkeämpää. Itse muuten olen huomannut että Hesari on minun nostalgiamedia koska ehdin lukea sen nyt myös arkipäivinä.

5. Tartu hetkeen

Nostalgiamediasta etsitään myös tekemistä juuri kyseiselle lomapäivälle. Olemme lomalla herkempiä tarttumaan tarjouksiin ja tilaisuuksiin joiden suhteen olisimme normaalisti hyvin harkitsevaisia. Voimme päätyä ostamaan spontaanisti paikallisilta markkinoilta villasukkia tai kahvilan pöydältä löytyneen lehden ilmoituksen perusteella kesämökin.

6. Sää voittaa aina

Riippumatta markkinointiväen suunnitelmista, sää ratkaisee niin tarkkaan suunnitellun tapahtuman kuin alennusmyynnin onnistumisen. Asiakkaat kaikkoavat tapahtumasta jos on liian kylmää tai kuumaa ja sama tapahtuu myös alennusmyynneille.

Kesällä (varsinkin tällaisena) ja lomalla olemme kaikki positiivisella tavalla vinksahtaneita. Emme ole normaaleja rationaalisia kuluttajia vaan herkempiä yllykkeille ja poikkeaville viesteille. Toivottavasti markkinointiväki pääsee tähän tunnelmaan kiinni keväällä kun näille vinksahtaneille suunnitellaan kesäisiä viestejä.

Brändi on asiakkaan kokema todellisuus

Yritystoiminnan läpinäkyvyys haastaa markkinointiviestinnän toimintamallit. Huonoa tuotetta ja palvelua ei voi enää piilottaa 30 sekunnin spotin taakse koska potentiaaliset asiakkaat näkevät nykyisten asiakkaiden käyttäjäkokemukset verkosta välittömästi. Palautteen antaminen on tullut helpommaksi keskusteluryhmien, Facebookin sekä Twitterin avulla ja kuluttajat hyödyntävät tätä mahdollisuutta entistä tehokkaammin. Tämä tarkoittaa sitä että yrityksen tuotteen ja palvelu tulee olla OIKEASTI kunnossa tai jos näin ei ole, kannattaa miettiä millaista brändiä rakennetaan.
by doodlehaus
Vai voiko brändiä edes rakentaa? Kiinostavan näkökulman aiheeseen toi Jonathan Salem Baskin artikkelissaan Advertising Age -lehdessä.

Baskinin keskeinen viesti on se että brändin tulee vastata todellisuutta! Tämä tarkoittaa sitä että

1. Brändi rakentuu osaamiselle. Organisaatio ei ”sopeudu” brändiin vaan brändi on se mitä organisaatio tekee.
2. Brändi on tunnistettava tapahtuma eikä jokin viestinnällinen tulkinta siitä.
3. Brändi on yrityksen toimintamalli, joka on toivottavasti ainutlaatuinen. Ainutlaatuisuuden puutetta ei korvata markkinoinnin kikoilla.

Jonatham Salem Baskin tiivistää aiheen myös siten että parhaat brändit onnistuvat parhaiten kuvaamaan asiakkaiden kokeman todellisuuden. Yrityksen kannalta brändin kehittäminen on yhtä kuin yritystoiminnan kehittäminen. Asiakkaiden tarpeiden ja kokemusten ymmärtäminen tulee entistä keskeisemmäksi ja niiden tulkinta kehityskohteiksi on keskeinen tehtävä. Mikä rooli markkinoinnille siis jää?

Yritysten tulisi arvioida markkinoinnin tehtävät ja organisointi. Markkinointi elää monessa yrityksessä vieläkin irti asiakastodellisuudesta. Olisiko ratkaisu jonkinlainen HBR:n kuvaama asiakkuusorganisaatio, josta kirjoitin aiemmin.