Suomi-laboratorio

Tapasin muutama viikko sitten hollantilaisen yrittäjän, joka on harjoittanut tavarakauppaa Euroopassa 40 vuotta. Keskustelu koski haasteita, joita perinteiseen jakelutieratkaisuun perustuva kauppa on kohdannut verkkokaupan myötä. Hän totesi keskustelussamme että ”tiedätkö että Suomi on ollut testimarkkina isoille kansainvälisille yrityksille, jotka ovat halunneet testata uusia markkinointikonsepteja tai jakelutieratkaisuja. Suomi on pieni maa jossa on outo kieli ja se sijaitsee kaukana avainmarkkinoista ja mahdolliset epäonnistumiset tai kanavakonfliktit eivät ole häirinneet päämarkkinoita.”

Viittasin tähän aiheeseen viikko sitten palaverissa Belgiassa ja minulle todettiin ”että eikö Unkari ole ollut se testimarkkina!?”.

Keskeinen yhdistävä tekijä näissä kahdessa markkinassa on kuitenkin omituinen kieli ja ehkäpä markkinan pieni koko. Ei kai mikään muu voisi selittää näitä kommentteja?

Suomi on siis toiminut kansainvälisten yritysten testimarkkina-alueena. Onko tällaisille testimarkkinoille enää tarvetta? Tällä hetkellä kaikki start-upeista suuriin yrityksiin haluavat olla vain globaaleja koska ”business ei ole enää paikallista” ja kaikki tapahtuu verkossa. Ja Suomi markkina-alueena on liian pieni. Kaiken pitää olla heti kansainvälistä. Vai pitääkö?

Suomessa puhutaan tällä hetkellä kansallisesta brändistä ja Suomen vahvuuksista, joiden pohjalta brändille löytyisi todellinen uskottava pohja. En ole tietystikään törmännyt suomen kieleen vahvuutena koska sitä ei pidetä sellaisena.

Entä jos kääntäisimme tämän historiallisen koemarkkina-aseman ja sen taustalla olevan ”kummallisen kielen” uudeksi vahvuudeksi? Pieni talousalue ja kansa menestyy vain joustavuudella ja nopeudella ja tällä tavalla me suomalaiset olisimme ensimmäisenä kokeilemassa uusia palvelu- ja markkinointiratkaisuja. Suoraviivaiset suomalaiset kykenisivät myös purkamaan monimutkaiset organisaatio- ja jakelutiemallit ja siten täällä voitaisiin toteuttaa yksinkertaistamisen mallia. Invest in Finland -toimisto etsisi kontakteja maailmalta (erityisesti Aasiasta) pääviestinään ”Reform in Finland”. Ja maabrändi saisi uudenlaista sisältöä kun Suomi tunnettaisiin maana, jossa ”markkinointikonseptit ja liiketoimintamallit uudistetaan”.

Kuten jokainen on huomannut, edes Googlen kääntäjä ei ole onnistunut avaamaan kunnolla suomen kielen saloja. Kuinka siis täällä tehdyt markkinakokeilut kantautuisivat maailmalle?

Keskustelumme tämän pitkän linjan hollantilaisen yrittäjän kanssa päättyi muuten siihen että hän oli valmis kokeilemaan Suomessa verkkokaupan mahdollisuuksia. Koska täällä se voidaan tehdä turvallisesti häiritsemättä päämarkkinoita.

Mainokset

4 responses to “Suomi-laboratorio

  1. Tuija Aalto

    Eli me edellettäis kuuluisaa If it plays in Peoria -vaihetta. Hauska idea!

    • Joo:) No, ehkä tähän kirjoitukseeni ei pidä suhtautua liian vakavasti. Olen kuitenkin huomannut että kaikki ei ole vielä automaattisesti kansainvälistä vaan eroja löytyy edelleen. Senkin voisi kääntää vahvuudeksi.

  2. Tiina Kirves

    Jep, local deviations on arkipäivää ja hyvä muistaa. Mutta tuo testilabra-juttu on kyllä ihan totta!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s