Monthly Archives: helmikuu 2010

Mainetutkimuksen banaanikärpäset

Löysin sattumalta työkaverin pöydältä vuoden 2002 Bisnes.fi-lehden (!). Jo kuopatun lehden kannessa kirjoitettiin kuinka ”Nethawk loistaa, Jippii romahti, SSH Communications rapautuu”. Kyseinen numero sisälsi siis teknologiayritysten mainetutkimuksen tulokset vuodelta 2002.

Teknologiayritysten mainetutkimus bisnes.fi 2002

Yksittäisiä tuloksia kiinnostavampaa on kokonaiskuva, jonka tutkimus antaa. Teknologiayritykset toimivat tavallaan mainetutkimuksen ”banaanikärpäsinä” koska niiden liiketoiminta muuttuu nopeasti ja eri tekijöiden vaikutuksia voidaan nähdä nopeammin kuin perinteisemmissä teollisuuksissa.

Karkeasti listalla olevat yritykset voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Ensinnäkin niihin jotka ovat keskittyneet kapeaan teknologiakehitykseen. Näistä yrityksistä moni onkin jo kadonnut mainekartalta yrityskaupan tai teknologiamurroksen tasaantumisen kautta. Maineen merkitys on kai ollut erityisen tärkeä rekrytoinnin näkökulmasta.

Toiseksi, listalta löytyy niitä yrityksiä, joiden liiketoiminnassa asiakkuusajattelulla on ollut merkittävä rooli. Ja nämä ovat tyypillisesti asiantuntijayrityksiä. Osaaminen on muuttunut teknologian muutoksen myötä mutta asiakaslähtöisyys on pitänyt nämä yritykset kiinni ajassa ja menestyksessä. Ja asiantuntijayritykselle, kuten Digialle, maine on tietysti tärkeä.

Kolmantena ryhmänä ovat yritykset, joilla on ollut kantavana voimana oikea visio ja strategia. Ja tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi F-Secure, Vacon ja Basware.

Mutta kun katsomme nyt tätä listaa, mikä on ollut maineen rooli näiden yritysten menestyksessä tai epäonnistumisessa? Hyvä tai huono maine ei ole kai ratkaissut yhdenkään listalla olevan yrityksen kohtaloa. Mielestäni ratkaiseva tekijä on kuitenkin lähes aina ollut omistajien ja johdon strategiset valinnat. Yrityksen johdon tulisi miettiä tarkkaan mille pohjalle ja missä vaiheessa maineen rakentamiseen panostetaan koska valitulta tieltä ei ole paluuta. Sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet eivät muuta tätä lähtökohtaa yhtään. Sosiaalinen media vain voimistaa nousuja ja laskuja.

Globaalit sepät pelastavat meidät?

Tammikuun Wired-lehdessä Chris Anderson jatkoi artikkelissaan ”The New Industrial Revolution” konkreettisella tasolla aiheesta, johon C.K. Prahalad M.S. Krishnan päätyivät kirjassaan ”The New Age of Innovation”. Blogikirjoitukseni kirjasta löytyy tästä.

Chris Anderson kirjoitti siitä miten uusi teknologia ja globaalit markkinat ovat mahdollistaneet uudenlaisen teollisuuden synnyn. Teollisuuden, joka perustuu Prahaladin N=1 ja R=G ajatukseen. Artikkelissaan Anderson kirjoittaa esimerkiksi Local Motors -yrityksestä, jonka perusidea on tarjoata autoja yhteisöille, joita perinteiset autovalmistajat eivät huomioi. Yrityksen palveluksessa on vain 10 kokoaikaista työntekijää ja koko idea perustuu globaaliin verkostoon. BrickArms-niminen yritys puolestaan rakentaa käsiaseita legoille! Keskeinen viesti on se että molemmat ovat pieniä teollisia yrityksiä ja niiden toiminta perustuu verkottumiseen ja markkinat ovat globaalit. Artikkelin mukaan teollisten työpaikkojen määrä Yhdysvalloissa kasvaa erityisesti juuri tällaisissa pk-yrityksissä.

Kiinnostavaa tässä aiheessa on mielestäni se että uudenlainen teollinen toiminta on mahdollista myös kehittyneillä markkinoilla. Juuri kun olemme ulkoistaneet tehtaamme Kiinaan, voimme siis löytää uuden toimintamallin jolla voisimme kuitenkin ”valmistaa” jotain myös täällä kalliin työvoiman markkinalla.

Uskon että tällainen uudenlaisen teollisuuden tuleminen tarjoaisi mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle ”insinöörimaalle”, jossa teollinen valmistaminen tuntuu olevan edelleen keskeistä. Suuri haaste liittyy tarvittavaan kommunikaatiokykyyn ja verkon yhteisöllisyyteen. Ovatko meidän ”kyläsepät” valmiita ja kykeneviä vuoropuheluun globaalin asiakas- ja yhteistyöverkoston kanssa? On markkina kotikunta tai maailman kylä, hyvä tuote ei myy itseään. Tarvitaan uusi ”maailman seppien” ikäluokka jolla on uudet henkiset työkalut. Uudenlainen teollisuus ei ehdi pelastamaan paperikaupunkeja. Mutta ehkä ”globaalit sepät” ovat meidän seuraava Nokia.

50 tapaamista, 5 aihetta

Olimme 3.2. 600Minutes B2C -tapahtumassa tapaamassa suomalaisen kuluttajamarkkinoinnin ammattilaisia. Päivän aikana Franticin edustajat tapasivat noin 50 henkilöä ja näistä keskusteluista voitaisiin vetää yhteen kuluttaja- ja brändimarkkinoinnin keskeisemmät kysymykset. Tässä viisi askarruttavaa aihetta:

1. Brändilojaliteetti

Miten ylläpitää brändilojaliteettia kun kohderyhmän mediakäyttäytyminen on muuttunut eikä jakelukanavassa pysty tekemään enää minkäänlaista promootiota. Onko ratkaisu kanta-asiakasohjelma, sosiaalinen media vai markkinointistrategian päivittäminen?

2. Sosiaalinen media

Rehellisyys palkitaan eli muutamien brändien edustajat totesivat että brändin rakentaminen ja ylläpitäminen olisi helpompaa perinteisin keinoin ilman sosiaalista mediaa. Keskusteluissa tuodaan esille ROI-vaateet mutta toisaalta eihän nämä vaatimukset aina koske perinteistä brändin rakentamistakaan.

3. Organisoituminen

Jos yritys päättää lopulta astua sosiaalisen median pariin, mistä tähän löytyisi resurssit. Kuka ehtii seurata kaikkia yhteisöjä, kuka ehtii muiden tehtävien ohella ylläpitää vuoropuhelua Facebookissa, kuka ehtii lähettää Twitter-viestejä? Muuttaisiko olemassaolevia tehtäväkuvia, rekrytoisiko lisää vai ostaisiko palvelua kumppanilta.

4. Kuluttajakäyttäytyminen

Kuluttajakäyttäytymisen muutos ei ole välttämättä vielä konkretisoitunut kaikilla tuotealueilla. Kuluttajat tekevät edelleen ostopäätöksiä ja brändivalintoja OIKEASTI ilman sosiaalista mediaa.

5. Muuttuva mediamaailma

Mediat ovat haasteessa pienenevien lukija- ja mainostajamäärien kanssa. Painettu lehti ja verkossa oleva lehti tunnistetaan jo eri medioiksi mutta digitaalisessa maailmassa potentiaaliset tulot ovat vielä murusina maailmalla ja nyt olisi aika kokeilla erilaisia malleja. Hakukonemarkkinointi on jo osa normaalia mediavalikoimaa.

Yhteenvetona voisi todeta että yritykset ja brändit ovat edelleen peruskysymysten äärellä. Ne harkitsevat tarkkaan esimerkiksi sosiaalisen median mahdollisuuksia omalta kannaltaan. Brändit eivät ole kertarytinällä pistämässä kaikkea uusiksi eivätkä uhraa hyväksi havaittuja toimintamalleja uusimpien twittereiden ja foursquaren takia.