N=1 ja R=G

C.K. Prahalad ja M.S. Krishnan kirjassa ”The new age of innovation” on tuotu kiinnostava näkökulma, joka haastaa yritykset miettimään omaa strategiaan ja avaa myös mahdollisuuksia uusille innovaatioille. Kirjan mukaan enää ei riitä edes massaräätälöinti, nyt on aika keskittyä yksittäiseen asiakkaaseen.

Kirjan mukaan keskeisiä globaaleja trendejä ovat:
– kuluttaja-aktivismin nousu
– jatkuva verkkoyhteys kaikkialta
– teknologioiden ja teollisuuksien sulautuminen
– globaalit markkinat
– raaka-aineiden globaali saatavuus.

Kirjan mukaan näiden trendien keskeiset muutokset koskevat kohderyhmäajattelua ja raaka-aineiden (valmisteet, työvoima) hyödyntämistä. Massaräätälöinti (esim. Dellin tietokoneet tai autot) ei enää riitä vaan yritysten täytyy pystyä palvelemaan jokaista yksilöä hänen toiveiden mukaisesti eli kohderyhmä on yksilö (N=1). Toisaalta raaka-aineet ovat globaalisti kaikkien saatavilla eli yritykset voivat suunnitella toimintaansa ilman historiallisesti merkittävää rajoitetta. Eli R=G (resources = global).

Mitä tämä tarkoittaa yrityksen kannalta? Mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota. Kirjan keskeiset sisällöt ja ratkaistavat osa-alueet on kuvattu seuraavasti:

The New House of Innovation

Haasteelliseksi tämän mallin tekee se että siinä yrityksen pitää pystyä muuttamaan esimerkiksi IT-ratkaisujaan sekä asiakas- ja henkilöstöstrategiaan. Eli muutos ei koske vain yhtä palasta yritystoiminnassa.

Kirjassa tuotiin esille esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat jo matkalla tähän kuvattuun suuntaan, yhtenä näistä suomalainen Leftfoot Company. Muita esimerkkejä olivat mm. ING, Netflix ja ICICI. Toisaalta esille tuotiin erityisesti intialaisia yrityksiä (Infosys, TCS) jotka ovat onnistuneesti hyödyntäneet tämän strategisen mahdollisuuden tarjoamalla joustavia resursseja niin eurooppalaisille kuin yhdysvaltalaisille yrityksille.

Mitä tämä muutos tarkoittaa suomalaisille yrityksille? Pystyvätkö suomalaiset vastaamaan tähän haasteeseen?

Kirjassa esitellyn Leftfoot Companyn ohella ainakin Footbalance on hyvä esimerkki yrityksestä, joka on rohkeasti tarttumassa tähän strategiseen mahdollisuuteen. Yksilöllisiä kengän pohjallisia myydään jo tällä hetkellä useissa Euroopan maissa ja myös Yhdysvalloissa.

Haaste on suuri ainakin suomalaisille tuotantoyrityksille. Kuinka kääntää ajattelu ja toimintamalli raaka-aineista ja tehtaasta asiakaslähtöiseksi. Metsäteollisuus on tällä hetkellä voimakkaasti muuttamassa painopistettään raaka-aineiden luota lähemmäs markkinoita mutta kantavana ajatuksena on kuitenkin edelleen tuotanto ja tonnit. Toimiala on juuri päässyt askeleen pois tehdaskeskeisestä ajattelusta joten voi olla liikaa odottaa välitöntä kykyä kääntää liiketoiminta asiakkaiden tarpeista lähteväksi. Toisaalta, esimerkiksi Tieto ei ole pystynyt haastamaan intialaisia kilpailijoitaan hintakilpailussa mutta ei myöskään joustavuudessa ja palvelussa. Tässä onkin suuri haaste koska kuvittelemme että meillä on edelleen jonkinlainen etumatka laadussa ja palvelussa. Kuulemma intilaiset yritykset eivät ole ”suostuneet” tarjoamaan vain aivotonta tuotantoa vaan ovat haastaneet ideat ja konseptit.

Mistä voisi löytyä menestysmahdollisuuksia tämän strategian näkökulmasta? Voisiko esimerkiksi suomalainen hyvinvointiosaaminen (terveydenhuolto, koulutus) löytää keinon toimia globaalien resurssien yhdistäjänä tarjotakseen kehittyvien markkinoiden kansalaisille uudenlaista koulumallia tai terveydenhuoltopalvelua? Viime aikoina Suomi on nostettu maailmalla esille mallimaana juuri näihin palveluihin liittyen. Vai voisiko energiateollisuudesta löytyä halua ja keinoja ryhytä globaaliksi muutoskonsultiksi?

Viime aikoina olen tavannut muutamia kiinnostavia start-up -yrityksiä, joiden palvelukonsepti on jo alusta alkaen skaalautuva. Ehkäpä näistä löytyy todellinen kyky toimia asiakaslähtöisesti globaaleilla markkinoilla. Toisaalta, Suomessakin riittää edelleen ”mies ja myyntipiiri” -tyyppisiä toimialoja, joissa liiketoiminta perustuu aluemyyntiin, joita maahantuoja valvoo. Tässäkin maassa siis riittää edelleen mahdollisuuksia tehostaa toimintamalleja.

Kirja on jo lähes pari vuotta vanha mutta asia ei ole todellakaan vanhentunut. Kirjassa todettiinkin että muutos tapahtuu arviolta 2010-2015 välisenä aikana. Vielä on siis aikaa reagoida, jos olet onnekas.

Advertisements

2 responses to “N=1 ja R=G

  1. Paluuviite: Tweets that mention N=1 ja R=G « kari korkiakoski @ blogi -- Topsy.com

  2. Paluuviite: Globaalit sepät pelastavat meidät? « kari korkiakoski @ blogi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s