Suokoneen ja Punavuoren yhteys?

Kauppalehti julkaisi 7.12. liitteen, jossa esiteltiin kaikki lehdessä aiemmin esitellyt maakuntien parhaat yritykset. Maakunnalliset listaukset perustuvat Balance Consultingin analyysiin.

Maakuntien Menestyjät -sarjan voittajista 13-14 edustaa laskentatavasta riippuen perus- ja konepajateollisuutta. Voittajat ovat esimerkiksi laitevalmistajia, teräksen jalostajia ja aidantekijöitä. Joukkoon sopi myös yksi ravintola-alan yritys.

Voi olla että päättyvän vuoden tulosten perusteella kärkipaikoilta ei enää löydy yhtä paljon rakennus- ja konepajateollisuuden yrityksiä. Mutta siitä huolimatta on kiinnostava huomata että suomalaiset menestyjät ovat edelleen lähellä perusteollisuutta. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä että suuressa mitassa suomalainen innovatiivisuus piilee edelleen insinööreissä lähellä raaka-aineita ja rakentamista. Voittajat olivat tyypillisesti b2b-yrityksiä ja sekin tuntuu olevan osa suomalaista menestyshistoriaa.

Siis samanaikaisesti kun Punavuoressa puhutaan luovasta ajattelusta, sosiaalisesta mediasta ja Twitteristä, maakunnissa kääritään hiat ja hitsataan terästä, hajoitetaan kiviä ja rakennetaan suokoneita!

Olisi kiinnostavaa löytää keinoja joilla punavuorelaiset (viittaan henkiseen tilaan enkä asuinalueeseen) voisivat valjastaa oman innovatiiivisuuden näiden maakuntien yritysten menestyksen tueksi. Vai löytyykö väliltä edes teoreettista kohtaamispistettä ja yhteistä kieltä? Uskon että tästä yhteistyöstä syntyisi lisää menestystä. Oman kokemukseni pohjalta uskallan sanoa että uudenlaiset ideat ja mallit saisivat vastakaikua maakunnissa. Tällä hetkellä tarjottavana on muutakin kuin esitteitä ja mainoskampanjoita.

Oli myös kiinnostavaa huomata kuinka eri tavoilla yrityksen johto rakentaa menestystään. Gollan toimitusjohtaja Petri Kähkönen korostaa yrityksen luovuutta ja seuraavalla aukeamalla Miilux Oy:n toimitusjohtaja korostaa kaikessa toiminnassaan ja johtamisessaan systemaattisuutta ja faktoja. Tämän voisi kai ymmärtää niin että menestystä voi rakentaa monilla eri tavoilla.

Advertisements

2 responses to “Suokoneen ja Punavuoren yhteys?

  1. Mielellämme kirjoittasimme suomalaisista ”punavuoren” menestyjistä, mutta perinteisillä taloudellisilla mittareilla ne eivät ole menestyjiä. Suurin ongelma on toiminnan lyhyys, eli taloudellinen mittaaminen vaatii useamman vuoden toiminnan, jotta menestyminen voidaan todeta kestäväksi, eikä vain hetkelliseksi, esimerkiksi yrityskaupasta johtuvaksi.

  2. Mielestäni nämä analyysit ovat juuri siksi kiinnostavia että ne ”paljastavat” suuren kuvan kaiken puheen taustalta. Koska Punavuoresta tulee kyllä ääntä.

    Ja tämä on kuitenkin kai se kuva Suomen yritysrakenteesta.

    Kari

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s