Monthly Archives: joulukuu 2009

Maailman arvostetuimmat digibrändit

Futurelab on julkaissut tuoreen Futurelab100 listan. Lista pohjautuu Interbrand100-tutkimukseen eli listaan maailman arvokkaimmista brändeistä. Futurelab listaa omalla metodologiallaan nämä brändit uuteen järjestykseen niiden digitaalisen merkittävyyden näkökulmasta.

Frantic teki Futurelabin avustuksella saman tutkimuksen Suomessa kesällä ja aiheesta löytyy tietoa mm. YLEn verkkouutisista. Suomen digibrändit 2009 tutkimuksen tulokset löytyvät kokonaisuudessaan täältä.

Voidaanko näistä kahdesta digibränditutkimuksesta löytää jotain yhteistä? Tai sitten selkeästi erilaista?

1. Ensimmäisten 21 brändin joukosta löytyy suoraan kaksi samaa brändiä: Nike ja Nokia. Jos hiukan lavennetaan brändiä, Microsoft on voittaja koska sen Windows-brändi on Suomessa kolmantena ja Microsoft-brändi Futurelab100-listalla samalla sijalla.

2. Top20 on Futurelab100-listalla voimakkaammin tietotekniikka- ja erityisesti Internet-yritysten hallussa.

3. Futurelab100-listalta puuttuvat lähes kokonaan mediabrändit, joiden asema Suomen listalla on merkittävä. ThomsonReuters on sijalla 79 mutta sekin on hyvin monialainen yhtiö. Kertooko tämä sitten enemmän Suomen keskittyneestä mediamaailmasta?

4. Suomen listalla kärjessä on myös useita perinteisiä elintarvikebrändejä ja Futurelab100-listalta ensimmäisenä löytyy Heinz sijalta 67. Kertooko tämä siitä että Suomessa elintarvikealan kilpailu on kuitenkin vielä pienempää koska vanhat tutut nimet ovat edelleen mukana?

5. Futurelab100-tulosten kärkipäässä näkyy Internetin myötä syntyneitä brändejä (Amazon, eBay). Missä ovat vastaavanlaiset suomalaiset brändit!? Suomen listalta nämä puuttuvat kokonaan.

6. Millaisia havaintoja sinä teet?

On syytä huomioida että molemmat digibrändilistaukset perustuvat laajoihin bränditutkimuksiin ja brändimuutokset tapahtuvat hitaammin kuin verkossa tapahtuvien muutosten perusteella voisi odottaa. Uskon kuitenkin että pian nähdään esim. Facebook mukana listalla.

Koska digibrändi-tutkimus tehtiin Suomessa ensimmäistä kertaa, Suomen listan sisäisiä muutoksia emme pääse vertailemaan.

Seth sen sanoi

Seth Godin aiheutti massiivisen retweettauksen kirjoituksellaan joka käsitteli organisaatioiden kyvyttömyyttä ymmärtää sosiaalista mediaa.

Hän onnistui kiteyttämään olennaisen. Sosiaalinen media on prosessi, ei tapahtuma. Ja yritykset ovat oppineet näkemään kaiken tapahtumina tai sarjana tapahtumia. Kampanja on myös yksi tapahtuman muoto.

Nyt organisaatioiden haasteena on muuttaa mittareita, organisaatioita, osaamisia ja ajattelua vastaamaan uudenlaista tapaa toimia. Ja sehän vaatii aluksi poisoppimista. Toivottavasti edes se on alkanut.

Suokoneen ja Punavuoren yhteys?

Kauppalehti julkaisi 7.12. liitteen, jossa esiteltiin kaikki lehdessä aiemmin esitellyt maakuntien parhaat yritykset. Maakunnalliset listaukset perustuvat Balance Consultingin analyysiin.

Maakuntien Menestyjät -sarjan voittajista 13-14 edustaa laskentatavasta riippuen perus- ja konepajateollisuutta. Voittajat ovat esimerkiksi laitevalmistajia, teräksen jalostajia ja aidantekijöitä. Joukkoon sopi myös yksi ravintola-alan yritys.

Voi olla että päättyvän vuoden tulosten perusteella kärkipaikoilta ei enää löydy yhtä paljon rakennus- ja konepajateollisuuden yrityksiä. Mutta siitä huolimatta on kiinnostava huomata että suomalaiset menestyjät ovat edelleen lähellä perusteollisuutta. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä että suuressa mitassa suomalainen innovatiivisuus piilee edelleen insinööreissä lähellä raaka-aineita ja rakentamista. Voittajat olivat tyypillisesti b2b-yrityksiä ja sekin tuntuu olevan osa suomalaista menestyshistoriaa.

Siis samanaikaisesti kun Punavuoressa puhutaan luovasta ajattelusta, sosiaalisesta mediasta ja Twitteristä, maakunnissa kääritään hiat ja hitsataan terästä, hajoitetaan kiviä ja rakennetaan suokoneita!

Olisi kiinnostavaa löytää keinoja joilla punavuorelaiset (viittaan henkiseen tilaan enkä asuinalueeseen) voisivat valjastaa oman innovatiiivisuuden näiden maakuntien yritysten menestyksen tueksi. Vai löytyykö väliltä edes teoreettista kohtaamispistettä ja yhteistä kieltä? Uskon että tästä yhteistyöstä syntyisi lisää menestystä. Oman kokemukseni pohjalta uskallan sanoa että uudenlaiset ideat ja mallit saisivat vastakaikua maakunnissa. Tällä hetkellä tarjottavana on muutakin kuin esitteitä ja mainoskampanjoita.

Oli myös kiinnostavaa huomata kuinka eri tavoilla yrityksen johto rakentaa menestystään. Gollan toimitusjohtaja Petri Kähkönen korostaa yrityksen luovuutta ja seuraavalla aukeamalla Miilux Oy:n toimitusjohtaja korostaa kaikessa toiminnassaan ja johtamisessaan systemaattisuutta ja faktoja. Tämän voisi kai ymmärtää niin että menestystä voi rakentaa monilla eri tavoilla.

Kuuntelemisen vaikeus

Kauppalehti kirjoitti Hill&Knowltonin ja MPS:n tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan vain joka neljäs organisaatio seuraa heistä käytyjä keskusteluja ja niistäkin vain joka kolmas reagoi heistä käytävään keskusteluun.

Vaikuttaa siltä että suomalaisten yritysten jälkijättöisyys brändirakentamisessa etenee valitettavan sujuvasti myös uusien sosiaalisten medioiden pariin.

Onko sitten seuraaminen ja osallistuminen verkossa vaikeaa? Siihen löytyy selkeitä työkaluja ja malleja. Jeremiah Owyangin tarjoaa blogikirjoituksessaan yksinkertaisen mallin miten yritys voi aloittaa ja edetä verkkokuuntelemisessaan. Ennen kuin tavoittelee täydellisiä ratkaisuja, kannattaa aloittaa perusasioista, jotta ymmärtää mistä verkkokuuntelemisessa saati osallistumisessa on kysymys.