Läsnäolosta

Tutkimusten mukaan yritykset ovat panostamassa Yhdysvalloissa ensi vuonna erityisesti ”kaksisuuntaisiin” medioihin (verkko, mobiili, PR, tapahtumat). Ja mikä tapahtuu Atlantin takana ensi vuonna, tapahtuu Ruotsissa puoli vuotta myöhemmin ja Suomessa aikaisintaan vuoden päästä. Kaksisuuntaisiin medioihin panostaminen tarkoittaa sitä että yritykset ja brändit haluavat rakentaa vuoropuhelua kohderyhmiensä kanssa eli ne haluavat saada tavan kommunikoida. Perinteiset yksisuuntaiset eivät välttämättä mahdollista välitöntä vuoropuhelua.

Two-way media

Marketers want more two-way media

Vuoropuhelun rakentamiseen panostaminen väistämättä johtaa myös siihen että brändin ja viestinnän suunnittelun tulisi muuttua. Brändi- ja viestintästrategiat on suunniteltu perinteistä brändin- ja maineenrakentamista varten jossa strategia toteutetaan hallitusti mediapanoksia tai mediasuhteita hyödyntäen. Mutta kun halutaan panostaa vuoropuhelun rakentamiseen, hallittavuus ja ennustettavuus vaikeutuvat. Alla oleva kuva konkretisoi muutamien esimerkkien kautta muutosta median parissa käytetyn ajan kautta. Yrityksellä ja brändillä tulee olla siis valmius reagoida kohderyhmän kanssa avattuun vuoropuheluun heti eikä vasta seuraavan kampanjamittauksen jälkeen. 

Median käytön muutos

Prahaladin ja Krishnan tuoreen kirjan ”The New Age of Innovation” keskeinen ajatus sisältyy malliin N=1 ja R=G. Resurssit ovat globaaleja ja verkottuminen on entistä tärkempää ja helpompaa (R=G). Kaikkea ei enää kannata tehdä itse. Toisaalta jokainen asiakas on erilainen ja siksi jokaista asiasta tulee palvella hänen tarpeidensa pohjalta (N=1).

Verkkoyhteisöt ja sosiaaliset mediat vaikuttavat tällä hetkellä voimakkaasti yritysten haluun ja mahdolllisuuteen rakentaa vuoropuhelua yleisönsä kanssa.  Unohtamatta toisaalta myöskään esimerkiksi myymälöitä. Mutta kuluttajien käyttäytyminen on muuttumassa peruuttamattomasti ja siksi muutosten täytyisi yltää myös sinne miten brändi- ja markkinointistrategioita suunnitellaan.

Mielestäni olisi aika uudistaa ajattelua, joka huomioisi paremmin Prahaladin N=1 idean ja vuoropuhelun siirtymisen ”sinne missä kuluttaja sitä haluaa käydä”. Entä jos ratkaisu ei olekaan markkinointi- ja viestintästrategia, vaan läsnäolostrategia. Silloin meidän tulisi ensin ymmärtää paremmin foorumit, joissa kohderyhmä haluaa käydä vuoropuhelua. Jos haluaisin ostaa auton, miksi minun täytyy etsiä automerkin jälleenmyyjän kotisivut sen sijaan että löytäisin myyjän vaikka Facebookista? Tai jos haluaisin varata autolle huollon, miksi minun täytyy tehdä se monimutkaisen varausjärjestelmän kautta kun voisin tehdä senkin helposti 140 merkillä Twitterissä (rekisterinumero, puhelinnumero ja toivottu huoltoaika sopivat merkkirajaan). Miksei Youtubesta löydy enempää tuotteiden käyttöohjeita? Kukaan ei jaksa selata paksuja 10 eri kielen käyttöohjeita. Läsnäolostrategian kautta päädytään tuottamaan myös yhä enemmän kokemuksellisia brändiviestejä.

Jos suunnittelisimme aluksi miten rakennamme vuoropuhelun paikoissa, joissa kohderyhmämme on läsnä. Ja kun tämä toimii oikeasti, voisimme tukea vuoropuhelua kampanjalla. Mutta kampanjan tehtävänä on tukea uutta läsnäolon ajatusta, ei johtaa prosessia. Ja tämä muutos haastaa niin asiakkaat kuin toimistot.

”Radikaali brändi on organisaatiota ohjaava ajattelutapa – toimintaa ja viestintää yhdistävä visio” kirjoittivat Nando Malmelin ja Jukka Hakala kirjassaan Radikaali brändi. Mielestäni läsnäolostrategia tukee radikaali brändi -ajattelua. Lähtökohtana on yksikön ja brändin välinen toiminta yksilön valitsemassa ympäristössä, joka on yhä harvemmin perinteinen mainoskanava.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s