Kuka vie ja kuka vikisee?

Adage julkaisi kiinnostavan Ana Andjelicin kirjoittaman artikkelin ”Why Digital Agencies Aren’t Ready to Lead.” Artikkeli rakensi tarkoituksellisen vastakkainasettelun mainos- ja digitoimistojen välille ja keskeinen väite on siis se että digitoimistoista ei ole asiakkaan markkinointiviestinnän strategiseksi kumppaniksi.

Kirjoittajan näkökulma perustuu vanhaan ”exploration vs. exploitation” ajatteluun. Toimialan kielellä tämä tarkoittaa sitä että tarvitaan ideoita mutta tarvitaan myös koneisto, joka toteuttaa ideat. Ja Andjelicin mukaan digitoimistot tarjoavat ideoita mutta eivät pysty viemään niitä maaliin. Kun taas perinteiset mainostoimistot ovat vuosikymmenten aikana rakentaneet niin tehokkaan koneiston että se varmasti toteuttaa ainakin mediasuunnitelman.

Onko tilanne Suomessa siis samanlainen? Kuka vie ja kuka vikisee?

Osittain digitoimistot ovat sortuneet samaan ”kanavarakastumiseen” kuin mainostoimistot omalla kentällään. Keski-ikä on 30-vuotta eikä ymmärretä välttämättä perinteisen brändirakentamisen mallia eikä ainakaan TV:n voimaan, koska sitä ei itse kuitenkaan katsota. Ja niin kauan kun digitoimistot eivät pysty keskustelemaan laajemmin markkinointiviestinnästä, ne eivät nouse kulmahuoneeseen kilpailemaan paikasta mainostoimistojen kanssa. Toisaalta digitoimistoilla on paremmat mahdollisuudet rakentaa toimintamalli, joka vastaa paremmin kaksisuuntaisen viestinnän ja vuoropuhelun rakentamisen tarpeita. Mainostoimistot ovat puolestaan vanhan tuotantokoneistonsa vankeja eivätkä ainakaan ketjutoimistot saa helposti lupaa panostaa kehitystyöhön.

Vääjäämätön digitaalisuuden kasvu tarjoaa yhä paremmat mahdollisuudet mitattavuuteen. Ja tämän ymmärtäminen ja soveltaminen tarjoaa digitoimistoille mielestäni ison mahdollisuuden. Digitaalinen liiketoimintaympäristö tarjoaa erinomaisen lähtökohdan rakentaa asiakasta palvelevat KPI:t ja mittarit, jotka eivät rajoitu pelkästään yhteen kampanjaan vaan ne palvelevat pitkäjänteisessä vuorovaikutuksen rakentamisessa. Miksei ”digitoimisto” (koska kyseessä ei ole silloin enää digitoimisto) voisi hyödyntää tätä pohjaa myös muissa kanavissa ja tarjota siten asiakkaalle kokonaisvaltainen mittaristo ja KPI:t markkinointiviestinnän tueksi. Mainostoimistoilla ei ole vielä välttämättä kykyä nähdä kampanjaa pidemmälle. Adage korostaa mittaamisen merkitystä Phil Johnsonin kirjoittamassa artikkelissa, jonka mukaan tärkeintä on tehdä CFO onnelliseksi.

Mutta mittaamisen merkityksen kasvun myötä yhä paremmassa asemassa ovat mediatoimistot. Heillä on jo numerot hallussa! Jos mainos- tai digitoimistot eivät pysty vastaamaan tähän haasteeseen, mediatoimistot tekevät sen.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s