Top-100 brändit verkossa

Verkko muuttaa kuluttajien ostopäätösprosessia ja myös ostokäyttäytymistä. Mutta miten se muuttaa brändejä ja niiden asemaa? Ja mitkä toimialat hyötyvät ja mitkä kärsivät mediankulutuksen ja kaupan digitalisoitumisesta?

Teimme suoraviivaisen tutkimuksen siitä miten Taloustutkimuksen Top-100 brändiä selviytyvät verkossa. Aseina meillä oli muutamat laadulliset ilmaisut (paras, huonoin, tykkään, en tykkää, jne.) ja lisäksi osumien määrä. Emme yritä väittää että tutkimusmentelmä olisi täydellinen mutta se kuitenkin heijastelee meidän verkkokäyttäytymistä ja osoittaa brändit joiden ympärillä on eniten positiivista “pöhinää”.

Tässä siis Top-100 brändit verkossa. Rinnalla vertailu viime vuoden puolella tehtyyn Taloustutkimuksen Top-100 brändiä -tutkimuksen järjestykseen.

Kiinnostavia näkökulmia tuloksista löytyy useita. Ensinnäkin suomalaisuuden kulmakivet – Joutsenlippu, Joutsenmerkki ja Avainlippu – katoavat jonnekin kauas kärjestä. Ymmärrän hyvin että ne ovat tunnettuja ja tärkeitä meille suomalaisille mutta niillä ei ole “digitaalista identiteettiä”. Ne ovat merkkejä fyysisissä tuotteissa tai mainoksissa ja kuten tiedämme, verkossa vaihdamme ostopaikan ja tuotteen muutamassa sekunnissa.

Google ei ole vain listan toisena vaan samalla siitä on tulossa spontaanin tunnettuuden haastaja. Sen sijaan että “muistelisimme” brändejä, haemme tuotteita tai palveluja jotka ratkaisevat tarpeemme. Ja huomaamatta spontaanisti muistiin tullut brändi jää toiseksi koska löysimme uuden kiinnostavan vaihtoehdon – jota kaiken lisäksi vielä kehuttiin keskusteluissa.

We are learning that more and more people are spending time online to interact with the brands, even if they buy offline” toteaa Alex Tosolini, vice president, Procter & Gamble. Suomessa vähittäiskaupan asema on erittäin vahva ja brändit panostavat valtavasti voimavaroja saadakseen näkyvyyttä myymälöissä. Jälki kuluttajan muistiin jätetään yhä varmemmin verkossa ja onneksi suomalaiset bränditalot ovat rekrytoineet viime aikoina riveihinsä uudenlaisen markkinoinnin osaajia!

Vuoden 2011 yhteenveto blogista

WordPress.com helpottaa elämää ja tekee valmiin yhteenvedon blogaajan puolesta. Omat kokemukset vuodesta 2011? Kirjoittaminen käy työstä ja aiheiden löytäminen ei ole aina niin helppoa. Blogien lisääntyminen johtaa kiihtyvään kisaan lukijoista ja myös kommenteista. Mutta pitkäjänteisyys palkitaan. Kiitos vuodesta 2011 ja uusin voimin kohti alkanutta vuotta!

Here’s an excerpt:

A New York City subway train holds 1,200 people. This blog was viewed about 5,900 times in 2011. If it were a NYC subway train, it would take about 5 trips to carry that many people.

Click here to see the complete report.

12 ilmiötä vuodelle 2012

Tulevaisuuden ennustaminen on riskialtista mutta houkuttelevaa. Varsinkin jos lupaa 12 ilmiötä tulevalle vuodelle. Tässä kuitenkin oma näkemykseni tulevan vuoden ilmiöistä niin yritystoiminnan kuin markkinoinnin alueilta. Näissä ilmiöissä heijastuu myös kuluneen vuoden aikana kokemani ja oppimani. Nämä ilmiöt eivät ole paremmuusjärjestyksessä ja toivonkin että kerrotte henkilökohtaiset suosikkinne. Ja otan toki vastaan vaihtoehtoisia näkökulmia.

12 ilmiötä vuodelle 2012 ovat siis:

1. Sohvaperunan paluu

Sohvaperuna on siirtynyt uuteen aikaan, ainakin Razorfishin tutkimuksen mukaan. Uudet laitteet ja vuorovaikutteisuus muuttuvat TV-kanavien surffailusta sosiaalisen median sisältöjen surffailuun – TV:n katselun ohessa. Sosiaalinen mediakaan ei siis poista ihmisestä sohvaperunaominaisuutta.

2. Katse asiakkaaseen

Kuten jo aiemmin kirjoitin, asiakkaan aikakausi on alkanut. Brändien ja yritysten kannalta on hälyttävää että asiakas uskoo mielummin verkossa kirjoittavia nimimerkkejä kuin heidän viestejä. Mutta kysymys ei ole vain palvelumuotoilusta vaan aidosta kyvystä ja halusta kääntää organisaatio asiakaslähtöisemmäksi. Siihen ei riitä palvelujen konseptointi vaan se tulee tarkoittamaan esimerkiksi ulkoistetun asiakaspalvelun ottamista jälleen osaksi yrityksen ydintoimintaa.

3. Suosittelun suosio

Jos mainonta ei enää toimi, mitä sitten on jäljellä? Suosittelusta on tullut yhä voimakkaampi ohjaava tekijä. Net Promoter Score -malli jalkautuu Suomeen vielä voimallisemmin. Ja suosittelua mittaavat yritykset huomaavat ettei pelkillä tuloksilla vielä muututa asiakaslähtöisemmiksi.

4. Nokian nousu

Usko Nokiaan palautuu hiljalleen myös Suomessa. Punavuoressa nähdään yhä enemmän ylpeitä hipstereitä nokialaisiaan hiplaten. Nousu Suomessa johtuu kuitenkin vain siitä että Nokia nousee maailmalla. Itse emme uskaltaisi innostua.

5. Omituiset toimistot

Toimistokenttä pirstaloituu entistä voimakkaammin. Taantuma hajottaa nykyisiä toimistoja entisestään ja tekijät rohkaistuvat rakentamaan täysin uudenlaisia epäortodoksisia toimistoja jotka rakentuvat esimerkiksi tapahtumien ja sosiaalisen median ympärille. Ja peliteollisuus vie kuitenkin parhaat kyvyt.

6. Asiantuntijapalvelujen verkkokaupat

Tulemme näkemään uudenlaisia verkkokauppoja jotka myyvät asiantuntijuutta. Fyysiset tuotteet ovat jo myynnissä verkossa mutta asiantuntijuutta on ollut vielä vaikea siirtää ostoskoriin. Samalla perinteinen käsitys verkkokaupasta uudistuu (kuten esimerkiksi www.kiosked.com ja www.mancx.com).

7. Uusmedia synnyttää uutta mediaa

Näemme mediataloista riippumattomia uuden sukupolven verkkomedioita jotka ovat tosissaan. Niille ei riitä keskinkertaisuus vaan ne hakevat tuekseen parhaat voimat. Ja kohta huomaammekin että verkkomediasta tulee printtimedia eli parin vuoden kuluttua nämä julkaisut eivät olekaan vain verkossa.

8. Suhdanteiden loppu

Ennen suhdanteet elivät noin neljän vuoden sykleissä, jatkossa suhdanteet vaihtuvat niin nopeasti että kuulemme niistä vasta jälkeenpäin. On siis parempi keskittyä omaan tekemiseen koska suhdanne ehti jo vaihtua.

9. Tunnettuus vs. KVG

Perinteiset tavata mitata brändiä eivät palvele enää riittävän hyvin nykyistä todellisuutta. Tunnettuus ja sen autettu versio menettävät lopullisesti asemansa hakukonetunnettuudelle joka on siirtymässä jo mobiiliksi. Vaikka tunnistaisit brändit spontaanisti, varmistat yhteisöltä ja hakukoneilta kannattaako siihen luottaa. Angry birds ei ole vieläkään top-100 brändilistalla. MOT.

10. Vähittäiskaupan murros

Suuret keskusliikkeet ovat edelleen suuria ja kauniita mutta tulemme huomaamaan säröjä niiden kaikkivoipaisuudessa. Yhä useampi brändi haluaa ottaa tulevaisuuteensa omiin käsiinsä ja päättää rakentaa oman jakelutien pop-up ratkaisuja ja verkkoa hyödyntäen.

11. Rehellisyys

Vaikka se tekee joskus kipeää, yritysten tulee uskaltaa olla entistä rehellisempiä. Epätotuuksien huutaminen mainonnassa ei johda mihinkään ja lopulta edessä on vielä suurempi murhe. Rehellisyys ei liity vain asiakkaisiin vaan myös henkilökuntaan ja kumppaneihin.

12. Yrittäjyyden voitto

Yhä useampi päättää kokeilla omia siipiään mielessään vapaus, omaehtoisuus ja jopa raha. Erityisesti suomalaisten nuorten käsitys työstä on muuttunut monimuotoiseksi yhdistelmäksi vastuuta ja vapautta – ja sitä ei voi toteuttaa kuin omassa yrityksessä.

Unohdetaan sosiaalinen media

Teknologisten hypekäyrien lisäksi on olemassa myös henkilökohtaisia hypekäyriä. Meidän kaikkien henkilökohtaisista valinnoista riippuu milloin jokin teknologia tai trendi saavuttaa huippunsa. Henkilökohtaisella hypekäyrälläni erilaisten uusien TV-palvelujen omaksujana olen “myöhäinen”. Sosiaalisen median osalta olen tullut kuitenkin jo siihen pisteeseen että en enää jaksaisi kuunnella some-juttuja itse somesta. Toivoisin että sosiaalinen media merkittävänä tekijänä saataisiin osaksi laajempaa viitekehystä.

Helpotusta tuskaani tarjosi Mitch Joel. Hänkin halusi löytää elämää “sosiaalisen median jälkeen”. Hän löysi näkökulman palaamalla askeleen taaksepäin ja hän toteaa blogissaan että median kulutus on passiivista tai aktiivista. Piste. Ei ole erillistä sosiaalista mediaa vaan aktiivisen median käytön osuus nousee.

TV-ohjelman katsominen netistä ei tee katselusta vielä aktiivista. Uudet TV-laitteet tekevät puolestaan TV:n katsomisesta yhä aktiivisempaa katsojan niin halutessa. Facebook on lähes aina aktiivista mutta onhan sielläkin passiivisia seuraajia. Eihän sosiaalisen median synnyttämä tapa käyttää uusia vuorovaikutteisia palveluja katoa mihinkään, päinvastoin. Olemme vasta muutoksen alussa. Mutta ainakin minä löysin tästä yksinkertaistamisesta keinon päästä eroon kyllästyttävästä some-keskustelusta.